05 Pesänhoitajan selonteko- ja tietojenantovelvollisuus

1 Yleistä

Konkurssilain (120/2004) 14 luvun 11 §:n mukaan pesänhoitajan on selonteko- ja tietojenantovelvollisuutensa täyttääkseen annettava velkojille vuosittain selonteko (vuosiselonteko). Lisäksi pesänhoitajan on tarvittaessa annettava myös muut velkojien pyytämät tiedot. Pesänhoitajan on informoitava velkojia konkurssipesän realisointitilanteesta ja muista kussakin yksittäistapauksessa merkityksellisistä seikoista konkurssipesän hallinnossa.

Konkurssilain 4 luvun 2 §:n mukaan velallisella on samanlainen oikeus kuin velkojalla saada pesänhoitajalta konkurssipesää ja sen hoitoa koskevia tietoja, sekä tiedot velkojainkokouksessa ja muussa velkojien päätöksentekomenettelyssä käsiteltävistä asioista. Pesänhoitaja voi kuitenkin rajoittaa velallisen tietojensaantioikeutta, jos rajoitusta voidaan pitää välttämättömänä pesän tai sivullisen oikeuden turvaamiseksi taikka muun erityisen syyn vuoksi. Tiedot on annettava sen jälkeen, kun estettä niiden antamiselle ei enää ole.

Konkurssiasiamiehen tiedonsaantioikeudesta ja pesänhoitajan velvollisuudesta toimittaa asiakirjoja konkurssiasiamiehelle säädetään konkurssilaissa ja konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetussa laissa (109/1995) sekä konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmästä annetussa laissa (667/2019) ja asetuksessa (707/2019).

2 Vuosiselonteko

Pesänhoitajan on laadittava vuosittain selonteko konkurssipesän hallinnosta. Vuosiselonteko on laadittava kultakin vuodelta konkurssin alkamiskuukautta vastaavan kuukauden loppuun mennessä. Selonteko on tehtävä useammin, jos velkojainkokous niin päättää. Velkojat eivät voi vapauttaa pesänhoitajaa selontekovelvollisuudesta.

Vuosiselonteon tarkoituksena on ensisijaisesti selvittää velkojille, mitä konkurssissa realisaatioprosessina on tapahtunut ja mitä tulee vielä tapahtumaan. Erillisten selvitysten laatiminen yksittäisen velkojan tarpeisiin on yleensä tarpeetonta, kun vuosiselonteko sisältää kaiken velkojien tarvitseman tiedon.

Konkurssilain 14 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan vuosiselonteon tulee sisältää:

•  tiedot konkurssipesään kuuluvan omaisuuden hoidosta ja rahaksimuutosta;
•  tiedot vireillä olevista oikeudenkäynneistä, joissa konkurssipesä on osallisena ja muista konkurssipesän kannalta merkittävistä oikeudenkäynneistä;
•  tiedot konkurssipesän kustannuksista ja vastuista;
•  tiedot maksetuista jako-osuuksista ja jako-osuuden ennakoista;
•  arvio konkurssin todennäköisestä päättymisajankohdasta ja perustelut tälle arviolle; sekä
•  muut pesän selvitykseen ja hoitoon liittyvät velkojille merkitykselliset tiedot.

Lisäksi vuosiselontekoon on liitettävä tilityslaskelma.

Pesänhoitajan on vuosiselonteossa tehtävä tarpeellisessa määrin selkoa pesänhoitajan toiminnasta mahdollisesti tehdyistä toimenpidepyynnöistä ja niihin annetuista ratkaisuista.

Ensimmäisen vuosiselonteon jälkeen annettavissa selonteoissa pesänhoitajan on tuotava nimenomaisesti esille se, mitä konkurssipesässä on tapahtunut edellisenä vuonna. Selonteossa voidaan viitata aikaisempiin kertomuksiin, ja siinä tulee tarkoituksenmukaisimmalla tavalla selvittää muuttuneet seikat. Selonteko voidaan tehdä esimerkiksi täydentämällä edellisen vuoden selontekoa uutta tekstiä korostamalla.

Selonteoissa pesänhoitajan on pyrittävä mahdollisimman realistisesti ennakoimaan konkurssipesän lopettamisajankohta. Myös syyt, jotka ovat esteenä pesän lopettamiselle, on mainittava.

Vuosiselonteko on laadittava kultakin vuodelta myös silloin, kun konkurssin raukeaminen on todennäköistä, mutta raukeamisesityksen tekeminen pitkittyy.

Vuosiselonteko on toimitettava suurimmille velkojille, konkurssiasiamiehelle ja velalliselle. Muillakin velkojilla on pyynnöstä oikeus saada vuosiselonteko, mutta neuvottelukunta suosittelee, että vuosiselonteko toimitetaan aina ilman eri pyyntöä Verohallinnolle ja palkkaturvaviranomaiselle.

Konkurssiasiain neuvottelukunta on hyväksynyt mallin vuosiselonteosta (LIITE). Mallia sovelletaan tapauskohtaisella harkinnalla ja mallissa mainittujen seikkojen lisäksi pesänhoitajan tulee antaa myös muu tarpeellinen informaatio velkojille.

3 Velkojien pyytämät tiedot

Tavallisesti pesänhoitajan selonteko- ja tietojenantovelvollisuus tulee täytetyksi vuosiselonteolla. Velkojat voivat kuitenkin määrätä pesänhoitajan antamaan erikseenkin tietoja esimerkiksi vireillä olevista oikeudenkäynneistä tai muiden laajakantoisten tai taloudellisesti merkittävien asioiden hoidosta.

Velkojalla on oikeus pyynnöstään saada pesänhoitajalta konkurssipesää ja sen hoitoa koskevia velkoja-aseman perusteella merkityksellisiä tietoja. Jos kyseiset tiedot tulevat sisältymään lähiaikoina annettavaan vuosiselontekoon, ei tietoja ole tarpeen toimittaa erikseen. Kiireellisessä tapauksessa pesänhoitajan on kuitenkin annettava tiedot viipymättä.

Pesänhoitajan velvollisuutena on tarpeellisessa määrin antaa velkojalle tämän pyynnöstä tietoa pesän rahavarojen ja hallinnon hoidosta. Pesänhoitaja voi antaa tietoja suullisesti, kirjallisesti tai järjestämällä velkojalle tilaisuuden tutustua omakohtaisesti pesän asiakirjoihin. Jos velkojan pyynnön täyttäminen edellyttää tavanomaista laajempaa selvittely- tai kopiointityötä, pesänhoitaja voi konkurssilain 23 luvun 2 §:n mukaan periä maksun aineiston jäljentämisestä ja toimittamisesta.

Velkojien oikeutta tehdä tarkastuksia käsitellään laajemmin neuvottelukunnan konkurssipesän kirjanpidosta ja tarkastuksesta antamassa suosituksessa.

Pesänhoitaja voi antaa tietoonsa tulleita, sivullista koskevia tietoja vain, jos niillä on merkitystä pesän selvittämisen tai velkoja-aseman kannalta.

Pesänhoitaja voi torjua selvästi perusteettoman tai haitallisen vaatimuksen tietojen saamisesta. Velkojalla tulee olla velkoja-asemaan perustuva todellinen intressi saada tietoja. Pesänhoitaja voi esimerkiksi torjua vaatimuksen, jolta puuttuu todellinen peruste saatavan pienuuden tai muun syyn vuoksi taikka jos velkojan toiminnasta voidaan päätellä, että velkoja tulisi ilmeisesti rikkomaan salassapitovelvollisuuttaan.

4 Pesänhoitajan oma-aloitteinen tietojenantovelvollisuus

Hyvään pesänhoitotapaan kuuluu, että pesänhoitaja antaa oma-aloitteisestikin tietoja velkojille erityisen merkityksellisistä seikoista. Tällaisia voivat olla esim. oikeudenkäynnissä tapahtunut yllättävä käänne taikka jonkin merkittävän omaisuuserän ennakoitua selvästi parempi tai heikompi realisointitulos.

5 Velallisen tietojensaantioikeus

Konkurssilain 4 luvun 2 §:n mukaan velallisella on lähtökohtaisesti samanlainen oikeus kuin velkojalla saada pesänhoitajalta konkurssipesää ja sen hoitoa koskevia tietoja. Pesänhoitajan tulee selvittää velalliselle tämän oikeudet ja velvollisuudet konkurssimenettelyssä, ja pesänhoitaja voi antaa velalliselle jäljennöksen neuvottelukunnan konkurssivelallisten neuvonnasta ja ohjauksesta antaman suosituksen liitteestä.

Pesänhoitajan on lain mukaan toimitettava velalliselle:

• pesäluettelo
• velallisselvitys
• vuosiselonteko sekä
• jakoluetteloehdotus ja jakoluettelo

Hyvään pesänhoitotapaan kuuluu, että pesänhoitaja jo pesäluetteloa laadittaessa tiedustelee velalliselta, onko hänelle tarpeen toimittaa vuosiselonteon lisäksi muita pesänhoitoon liittyviä keskeisiä asiakirjoja. Jos velallinen haluaa saada asiakirjoja, pesänhoitajan tulee toimittaa ne.

Myöhemmin pesänhoitajan on velallisen pyynnöstä toimitettava velalliselle konkurssipesää ja sen hoitoa koskevia tarpeellisia tietoja. Konkurssipesän asiakirjoihin kuuluvat velallisen hallintoa koskevat asiakirjat samoin kuin muut velallisen liiketoimintaan liittyvät asiakirjat, konkurssipesän hallintaan siirtyneet asiakirjat sekä konkurssin jälkeen syntynyt, pesän hoitoon liittyvä asiakirja-aineisto. Velallinen voi tarvita asiakirjoja esimerkiksi oikeudenkäynnin, verotuksen tai jonkin etuuden hakemisen vuoksi. Tällöin pesänhoitajan tulee huolehtia siitä, että velallinen saa tarpeelliset jäljennökset asiakirjoista riittävän ajoissa.

Pesänhoitajan on huolehdittava siitä, ettei velallisella ole mahdollisuutta hävittää, anastaa tai muuttaa pesän asiakirjoja. Tämän vuoksi pesänhoitaja voi edellyttää, että velallisen on tutustuttava asiakirjoihin pesänhoitajan luona tai muussa asiakirjojen säilytyspaikassa. Asiakirjoja ei myöskään saa luovuttaa velalliselle. Selvästi haitantekotarkoituksessa tehdyn vaatimuksen asiakirjojen tutkimisesta pesänhoitaja voi torjua.

Velallisen tietojensaantioikeutta käsitellään laajemmin neuvottelukunnan konkurssivelallisten neuvonnasta ja ohjauksesta antamassa suosituksessa.

Velallinen voi käyttää tehtävään sopivaa avustajaa tai asiamiestä asiakirjojen tutkimisessa.

Velallisella ei ole oikeutta saada pesänhoitajalta pesän selvitykseen liittyviä pesänhoitajan tai pesänhoitajan käyttämän avustajan laatimia keskeneräisiä asiakirjoja eikä muistioita, muistiinpanoja tai muita työpapereita.

Pesänhoitaja voi rajoittaa velallisen tietojensaantioikeutta, jos rajoitusta voidaan pitää välttämättömänä konkurssipesän tai sivullisen oikeuden taikka muun erityisen syyn vuoksi. Tällainen tilanne voi olla käsillä erityisesti silloin, kun tietojen antaminen voi vahingoittaa pesän tai sivullisen etua. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun pesän on tarkoitus ryhtyä takaisinsaantioikeudenkäyntiin, jossa vastaajana on velallisen läheinen.

Velallisen tietojensaantioikeuden rajoittaminen pesään kuuluvan omaisuuden myyntiä koskevista toimenpiteistä voi myös joskus olla tarpeen. Myyntineuvottelujen ollessa kesken pesänhoitaja ei ole velvollinen luovuttamaan velalliselle esimerkiksi pesän omaisuutta koskevia ostotarjouksia, jos tarjouksen tekijä on sitä edellyttänyt taikka jos on vaarana, että velallinen ilmaisee tietoja ulkopuoliselle taikka toiselle tarjouskilpailuun osallistuvalle taholle tai muutoin vaarantaa myyntineuvotteluja.

Velalliselle tulee sen jälkeen, kun estettä ei enää ole, antaa ne tiedot, joiden saantia pesänhoitaja on rajoittanut. Velallinen voi siten saada tiedot esimerkiksi konkurssipesään kuuluvan omaisuuden kauppahinnasta kaupan päättämisen jälkeen.

Velallisen oikeuksia ja velvollisuuksia on käsitelty laajemmin neuvottelukunnan konkurssivelallisen neuvonnasta ja ohjauksesta antamassa suosituksessa.

Konkurssilain 4 luvun 12 §:ssä määritellään se, keitä pidetään velallisena sovellettaessa velallisen oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia säännöksiä. Tuomioistuimen määräyksestä velallisen velvollisuuksia koskevien säännösten soveltamispiiriä voidaan myös laajentaa.

Neuvottelukunta suosittelee, että velalliselle annettavat tiedot toimitetaan aina jollekin sen hallintoelimen jäsenelle tai toimitusjohtajalle. Yhteisön edustajilla voi joskus olla keskenään erilaisia intressejä yhteisön konkurssissa. Jos tämä tulee pesänhoitajan tietoon, suositeltavaa on, että pesänhoitaja mahdollisuuksien mukaan toimittaa tiedot kaikille yhteisön edustajille.

6 Konkurssiasiamiehen tietojensaantioikeus

Konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmästä annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan pesänhoitajan on viivytyksettä tallennettava konkurssi- ja yrityssaneerausasioiden asianhallintajärjestelmään konkurssipesän hallinnon valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedoista ja asiakirjoista, jotka pesänhoitajan on tallennettava, sekä tallentamiseen liittyvästä menettelystä säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.

Konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun lain 3 §:n mukaan pesänhoitajan on viipymättä toimitettava konkurssiasiamiehelle hänen pyytämänsä valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Pesänhoitajan on muutenkin myötävaikutettava siihen, että konkurssiasiamies voi hoitaa tehtävänsä. Pesänhoitajalla on nämä velvollisuudet hänen toimikautensa päätyttyäkin.

7 Salassapitovelvollisuus

Pesänhoitajan on selonteko- ja tietojenantovelvollisuuttaan täyttäessään otettava huomioon konkurssilain 14 luvun 13 §:ssä säädetty salassapitovelvollisuus (HE 26/2003 s. 140).

Säännöksen mukaan pesänhoitaja, velkoja tai velkojatoimikunnan jäsen taikka hänen palveluksessaan oleva tai hänen käyttämänsä avustaja tai asiantuntija ei saa ilmaista sivulliselle eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen menettelyn yhteydessä tietoonsa saamaansa seikkaa, joka koskee

• velallisen taloudellista asemaa
• velallisen terveydentilaa
• velallisen muita henkilökohtaisia oloja tai
• velallisen tai konkurssipesän liike- tai ammattisalaisuutta.

Salassapitovelvollisuudesta on käsitelty laajemmin neuvottelukunnan konkurssivelallisen neuvonnasta ja ohjauksesta antamassa suosituksessa.

Salassapitovelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa suostumuksen tietojen ilmaisemiseen.

Salassapitovelvollisuus ei estä pesänhoitajaa käyttämästä tietoja siltä osin kuin niiden käyttäminen on tarpeen pesän hoitamiseksi ja selvittämiseksi tai omaisuuden muuttamiseksi rahaksi.

Velallinen ei saa ilmaista sivulliselle eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen menettelyn yhteydessä tietoonsa saamaansa seikkaa, joka koskee konkurssipesän liike- tai ammattisalaisuutta. Se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, voi kuitenkin antaa suostumuksen tietojen ilmaisemiseen. Velallinen ei saa myöskään ilmaista tai käyttää konkurssin alkamista edeltäneeseen velallisen omaan toimintaan liittyvää liike- tai ammattisalaisuutta, jos on ilmeistä, että sen ilmaiseminen tai käyttö voi alentaa pesään kuuluvan omaisuuden arvoa tai vaikeuttaa sen muuttamista rahaksi.

Pesänhoitajan on tarvittaessa muistutettava kaikkia velalliseen tai konkurssipesään liittyviä tietoja saavia henkilöitä salassapitovelvollisuudesta. Konkurssilain 14 luvun 14 §:n mukaan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta on säädetty rangaistus rikoslaissa.

8 Tiedottaminen sivullisille tai tiedotusvälineille

Tietojen antaminen sivulliselle tai tiedotusvälineille kuuluu pesänhoitajalle. Pesänhoitajan on kuitenkin otettava huomioon, että konkurssipesän toiminta ei ole julkista vaan velkojien yksityistä itsehallintoa.

Velkojat voivat rajoittaa pesänhoitajan oikeutta antaa velallista tai konkurssipesää koskevia tietoja sivulliselle tai tiedotusvälineille. Se, ettei jokin velallista tai konkurssipesää koskeva tieto ole konkurssilain 14 luvun 13 §:n nojalla salassa pidettävä, ei siis tarkoita, että pesänhoitajalla olisi yksiselitteinen oikeus antaa tieto sivulliselle tai tiedotusvälineille.

Pesänhoitaja voi kuitenkin pyynnöstä antaa sivulliselle ja tiedotusvälineille konkurssivelallista ja konkurssimenettelyä koskevat julkiset perustiedot. Tällaisia perustietoja ovat esimerkiksi maksukyvyttömyysrekisteriin merkityt tiedot. Muita julkisia tietoja pesänhoitaja voi antaa, jos siihen on pesän hoitamista edistävä tai muu hyväksyttävä syy.

Jos velalliseen tai konkurssipesään kohdistuu huomattavaa julkista mielenkiintoa ja tietojen antaminen tiedotusvälineille olisi pesän edun mukaista, pesänhoitajan tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa keskustella tiedottamistavasta ja tiedottamisen sisällöstä suurimpien velkojien kanssa. Pesänhoitaja voi tarvittaessa laatia tiedotteen tai järjestää tiedotustilaisuuden tiedotusvälineiden edustajille, jotta tiedottaminen voidaan järjestää tehokkaasti ja keskitetysti.

Pesänhoitajan on tarvittaessa tuotava tiedottamisen tapa ja sisältö velkojien päätettäväksi velkojainkokouksessa.

9 Asiakirjojen toimittamisesta perittävä maksu

Konkurssilain 23 luvun 2 §:n mukaan pesänhoitaja voi periä velkojalta tai velalliselta maksun asiakirjan toimittamisesta, jos asiakirja on toimitettu asianosaisen pyynnöstä, eikä tästä aiheutuneita kustannuksia voida pitää tavanomaisina. Pesänhoitaja voi vaatia maksun esimerkiksi velkojan tai velallisen pyytämistä valvontakirjelmien jäljennöksistä taikka konkurssipesän kirjanpitoaineiston toimittamisesta, jos pyynnön täyttäminen edellyttää selvittely- tai kopiointityötä. Maksua ei kuitenkaan voida vaatia sellaisista asiakirjoista, jotka on toimitettava lain nojalla.

Jos velkoja tarvitsee konkurssipesän asiakirjoja vieraalla kielellä, pesänhoitajan tulee sopia velkojan kanssa menettelystä asiakirjan käännättämiseksi. Voi olla tarkoituksenmukaista, että pesänhoitaja huolehtii asiakirjan käännättämisestä, mutta velkojan tulee maksaa siitä konkurssipesälle aiheutuvat kustannukset.

Hyvään pesänhoitotapaan kuuluu, että pesänhoitaja ilmoittaa maksuvelvollisuudesta ennen asiakirjojen toimittamista. Jos kustannukset ovat poikkeuksellisen suuret, eikä velkojan maksukyvystä ole tietoa, pesänhoitaja voi pyytää kustannukset maksettavaksi ennakolta.

Neuvottelukunta suosittelee asiakirjojen toimittamista sähköisessä muodossa konkurssipesän kustannusten säästämiseksi aina kun se on mahdollista.

Helsingissä 27. päivänä toukokuuta 2025

Ainomarja Salmela, puheenjohtaja

Henri Isoahde, sihteeri

LIITE: vuosiselonteon malli

KONKURSSIASIAIN SUOSITUS 5 LIITE

NEUVOTTELUKUNTA

1.9.2004

VUOSISELONTEKO X:N KONKURSSIPESÄN

HALLINNOSTA AJALTA __________ – __________

Perustiedot

Velallisen osoite

Kotipaikka

Y-tunnus

Velallisen edustaja

Entiset nimet

Konserniyhteys

Konkurssin oikeuspaikka ja asianumero

Konkurssioikeudenkäynti

Konkurssin alkamispäivä

Takaisinsaannin määräpäivä

Valvonta

Jakoluettelon vahvistaminen

Pesänhoitaja (nimi, osoite, puhelin, sähköposti ja faksi)

Kirjanpito

Velallisen: Kirjanpidon tila

Aineiston säilytyspaikka

Kuka tehnyt

Tilintarkastuskertomukset

Kirjanpidon loppuunsaattaminen

Korvauksen vaatiminen vastuullisilta

Konkurssipesän: Kirjanpitotapa

Tarkastukset

Erityistarkastus

Valmistumispäivä ja suorittaja

Tarkastuksen perusteella suoritetut toimenpiteet ja niiden tulokset

Konkurssipesän tilintarkastus

(tilintarkastajan lausunto voidaan liittää vuosiselontekoon)

Verotus

Konkurssipesän verovelvollisuus

(veroviranomainen, verovuosi tai -kausi, ennakkoperintärekisteröinti, arvonlisäverovelvollisen lopettamisilmoitus jne.)

Velkojien päätösvallan käyttö

Velkojainkokoukset (pitoaika ja -paikka, osallistujat, kirjallinen/sähköinen muoto vai tavanomainen kokous/etäkokous, keskeiset päätökset)

Muu päätöksentekomenettely

(pitoaika, osallistujat, kirjallinen/sähköinen muoto, päätökset)

Velkojatoimikunta (kokousten aika ja paikka, osallistujat, keskeiset päätökset)

Pesän varat sekä niiden säilytys- ja hoitotapa

Rahavarat

Muu omaisuus

Selvitys pantatusta omaisuudesta, panttiomaisuuden

tuotto ja kustannukset

10

Omaisuuden rahaksimuutto

Omaisuuden myynti: Selvitys paljonko varoja on kertynyt konkurssin alusta lukien

Eriteltynä se, kuinka paljon on edellisen selonteon jälkeen kertynyt ja tulee vielä kertymään

Syyt pesäluetteloarvoista poikkeamiseen

Pantinhaltijoiden lukuun tapahtunut rahaksimuutto:

Pesänhoitajien toimenpiteet

Panttiveloille panttiomaisuudesta kertynyt rahamäärä

Saatavien perintä: Saatavien kertyminen

Syyt perimättä/kertymättä jäämiseen

Erityispiirteet

Perinnän kustannukset

11

Liiketoiminnan jatkaminen

Syyt toiminnan jatkamiseen

Budjetointi

Toiminnan taloudellinen tulos

12

Prosessit

Takaisinsaantikanteet: Perusteet lyhyesti

Euromääräinen intressi

Oikeuden ratkaisu/sovinto

Kertyminen

Perimiskelpoisuus

Saamisen riitauttamisesta johtuvat oikeudenkäynnit:

Peruste

Lukumäärä

Euromäärä

Kanteen lopputulos

Muut oikeudenkäynnit: Kanteen lopputulos

Hallintoprosessit: Verovalitukset ja veronoikaisupyynnöt

Niiden lopputulos/käsittelyvaihe

Kantelut Pesänhoitajaan kohdistuneet

Muut

13

Pesänhoitopalkkio ja sen määräytyminen

Nostettujen palkkioiden määrä koko konkurssin ajalta eriteltynä:

I vaiheen palkkio

II vaiheen palkkio

Erillislaskutus

Palkkiot yhteensä

Velkojien päätös/päätökset palkkiosta

Palkkion laskentaperusteet

Perustelut erillistoimenpidelaskutukselle

14

Tilityslaskelma

Liitteeksi otetaan neuvottelukunnan suosituksen 10 konkurssipesän kirjanpito ja tarkastus mukainen tilityslaskelma.

15

Merkittävät massavelat

Esim. palkkaturvavelka

16

Jako-osuudet ja ennakot

Yrityskiinnitysvelat

Muut etuoikeutetut velat

Etuoikeudettomat velat

Toteutuneet jako-osuudet

(etuoikeutetut ja etuoikeudettomat velat eroteltuina)

Kertymäarvio

Jako-osuuden ennakot

(KonkL 18:4 §:n nojalla maksetut)

Ennakkoon maksetut lopulliset jako-osuudet

(KonkL 18:3 §:n nojalla pesänhoitajan päätöksellä maksetut

lopulliset jako-osuudet: yht. määrä ___________ €,

jako-osuus-% ____ yht._________€ velkojalle)

17

Keskeneräiset asiat

18

Muut asiat

Arvio pesän todennäköisestä lopettamisajankohdasta ja perustelut

arviolle

Syyt, joiden vuoksi konkurssia ei vielä voida päättää

Muut pesän selvitykseen ja hoitoon liittyvät velkojille merkitykselliset seikat

19

Yhteenveto

Tarkastelukauden tärkeimmät tapahtumat

Selvitys merkittävimmistä tulevista toimenpiteistä

Liitetiedostot