Kannanotto – Sähkösopimukset konkurssitilanteessa

Tausta

Sähkön vähittäismyyjät ovat teknisistä syistä ottaneet tavaksi automaattisesti siirtää velallisen nimissä olevan sähkösopimuksen konkurssipesälle konkurssin alkamispäivästä lukien. Konkurssipesältä ei ennen siirtoa tiedustella, sitoutuuko pesä sopimukseen vai ei. Sähkönkulutus konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta laskutetaan tämän jälkeen pesältä massavelkaisena, myös niissä tapauksissa, joissa konkurssipesä on ilmoittanut, ettei se sitoudu sopimukseen.

Energiateollisuus ry on julkaissut 27.9.2024 Sähkön vähittäismarkkinoiden menettelyohjeen, jossa asiasta ohjeistetaan.

Kysymys

Onko sähkön vähittäismyyjien menettely sähkösopimuksen siirrossa ja näkemys massavelkavastuusta konkurssilainsäädännön mukaista?

Konkurssilaki

Jos sopimuksen päättämisestä ei ole säännöstä erityislaissa, sopimusosapuolen tulee konkurssilain 3 luvun 8 §:n mukaan vaatia konkurssipesältä ilmoitusta siitä, sitoutuuko konkurssipesä sopimuksen. Jos konkurssipesä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa, että se sitoutuu sopimukseen sekä asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä, sopimusta ei saa purkaa.

Konkurssilain 16 luvun 2 §:n mukaan konkurssipesä vastaa velasta, joka johtuu konkurssimenettelystä tai joka perustuu konkurssipesän tekemään sopimukseen tai sitoumukseen sekä velasta, josta konkurssipesä on lain mukaan vastuussa (massavelat).

Haltuunottosuositus

Hyvä pesänhoitotapa edellyttää, että pesänhoitaja irtisanoo ne sopimukset, jotka eivät ole konkurssipesän hoidon tai realisoinnin kannalta tarpeellisia. Jos konkurssipesä jatkaa sopimusta, se on massavelkaisessa vastuussa konkurssin alkamisen jälkeen syntyvistä sopimusvelvoitteista. Jos konkurssi alkaa kesken kestovelkasuhteen (esimerkiksi vuokrasuhteen) maksukautta, maksukauden vastike jaetaan massavelkaan ja valvottavaan velkaan siten, että asettamispäivän jälkeiseltä ajalta kertyvä vastike on massavelkaa ja sitä edeltävältä ajalta valvottavaa velkaa. Eräitä kestovelkasuhteita jatkettaessa pesänhoitajan voi olla tarpeen selvittää tai pyytää toimittajaa selvittämään toimitusten määrä konkurssin alkaessa, esimerkiksi lukemalla kulutusta osoittava mittari. (Konkurssiasiain neuvottelukunnan suositus nro 1 konkurssipesän haltuunotosta osio 7).

Kannanotto

Koska sähkösopimuksista ei ole erityissäännöstä, sähköyhtiön tulisi ennen sopimuksen siirtoa konkurssipesälle saada ilmoitus siitä, että konkurssipesä sitoutuu sopimukseen. Sopimuksen automaattinen siirto konkurssipesälle ei ole konkurssilain 3 luvun 8 §:n mukaista. Konkurssipesä on myös oma, velallisyhtiöstä erillinen, mahdollinen sopijapuolensa, eivätkä yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet mahdollista sitä, että sopimusosapuoli omalla yksipuolisella ilmoituksellaan siirtäisi sopimuksen sen ulkopuoliselle taholle ilman tämän hyväksyntää.

Pesänhoitajan on sähköyhtiön pyynnöstä kohtuullisessa ajassa ilmoitettava, sitoutuuko konkurssipesä sopimukseen vai ei. Konkurssikäytännössä kohtuullisena vastausaikana pidetään yleisesti kahta viikkoa. Sähkösopimusten osalta kohtuullista vastausaikaa arvioitaessa voidaan myös analogisesti ottaa huomioon sähkömarkkinalain (58/2013) 103 §:ssä säädetty kahden viikon vähimmäisaika sähkön katkaisuvaroituksen tekemiselle sopimusrikkomuksen vuoksi kuluttajalle lähetetystä huomautuksesta. Ottaen huomioon myös konkurssipesän haltuunottoon ja velallisen tilanteen selvittämiseen tavanomaisesti kuluva aika, kahden viikon vastausaikaa voidaan pitää perusteltuna lähtökohtana myös sähkösopimusten osalta. Hyvä pesänhoitotapa kuitenkin edellyttää, että pesänhoitaja viivytyksettä irtisanoo tarpeettomat sähkösopimukset, tai tarvittaessa neuvottelee kahta viikkoa pidemmästä vastausajasta.

Jos konkurssipesä ilmoittaa sitoutuvansa sähkösopimukseen, se on massavelkaisessa vastuussa konkurssin alkamisen jälkeen toimitetusta sähköstä. Mikäli konkurssipesä ilmoittaa, ettei se sitoudu sähkösopimukseen, massavelkavastuuta ei synny. Sähköyhtiöllä on tässä tapauksessa mahdollista valvoa konkurssin alkamisen jälkeiseen sähköntoimittamiseen perustuva saatavansa konkurssisaatavana.

Konkurssipesä ei ole massavelkaisessa vastuussa velallisen tekemistä sopimuksista, eikä sähkösopimus siirry konkurssipesälle ilman konkurssilain 3 luvun 8 §:n mukaista nimenomaista ilmoitusta. Pelkästään sähkön kuluminen konkurssivelallisen nimissä olevassa sähkön käyttöpaikassa ei ole sähkösopimukseen sitoutumista ilmentävää ja massavelkavastuun perustavaa sähkön käyttöä. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2015:103 koskien konkurssipesän massavelkavastuuta golfyhtiön osakkeisiin kohdistuvista vastikkeista todennut, että lakiin perustuva määräysvallan ja hallinnan siirtyminen konkurssipesälle ei merkitse sitä, että se olisi käyttänyt valintavaltaansa ja sitoutunut konkurssivelallisen omaisuuteen liittyviin maksuvelvoitteisiin. Näin ollen se, että jokin sähkön käyttöpaikka, kuten vuokratila tai velallisen omistama kiinteistö/huoneisto, lain nojalla siirtyy konkurssipesän hallintaan, ei merkitse sitä, että konkurssipesä olisi sitoutunut vastaamaan kyseisen käyttöpaikan sähkönkulutuksesta, eikä massavelkavastuuta pelkästään tällä perusteella synny.

Huolimatta siitä, onko konkurssipesä massavelkavastuussa sähkönkulutuksesta vai ei, pesänhoitajan on pyrittävä minimoimaan tarpeeton sähkön kuluminen, ja toisaalta huolehdittava siitä, että sähkön katkaiseminen ei aiheuta asianosaiselle tarpeetonta vahinkoa.