Velallisena konkurssimenettelyssä

1. Mikä on konkurssi?

Konkurssi on lakisääteinen menettely, jossa velallisen omaisuus muutetaan rahaksi ja jaetaan velkojille heidän saataviensa mukaisessa suhteessa. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä on säädetty lailla. Konkurssiin voidaan asettaa oikeushenkilö kuten osakeyhtiö, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Myös luonnollinen henkilö (ihminen) voidaan asettaa konkurssiin.

Konkurssi alkaa, kun tuomioistuin sille tehdyn hakemuksen johdosta päättää asettaa velallisen konkurssiin. Konkurssin alkaessa velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan. Tuomioistuin määrää pesänhoitajan velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä velkojien selvittämistä varten.

2. Konkurssin edellytykset

Velallinen voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin, jos konkurssilaissa säädetyt konkurssiin asettamisen edellytykset täyttyvät. Konkurssiin asettamisen yleisenä edellytyksenä on se, että velallinen on maksukyvytön. Maksukyvyttömänä pidetään sellaista velallista, joka on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Tuomioistuin tutkii konkurssiin asettamisen edellytykset viran puolesta.

2.1 Maksukyvyttömyys

Konkurssimenettelyn edellytyksenä on, että maksukyvyttömyys ei ole tilapäistä. Näin ollen velallinen ei välttämättä ole maksukyvytön, jos velallinen on lähiaikoina saamassa varoja, joilla erääntyneet velat voidaan maksaa.

Maksukyvyttömyyden arvioinnilla on merkitystä, koska velkojan on näytettävä konkurssihakemuksen yhteydessä, että velallinen on maksukyvytön.

Velallisen oma ilmoitus maksukyvyttömyydestä on yleensä riittävä perustelu tuomioistuimelle konkurssihakemuksen hyväksymiseksi.

2.2 Maksukyvyttömyyttä osoittavat tekijät

Konkurssilaissa on lisäksi määritelty tiettyjä tilanteita, joiden käsillä ollessa velallisen oletetaan ole-van maksukyvytön, ellei velallinen itse kykene näyttämään toisin. Näihin erityisiin maksukyvyttömyyttä osoittaviin tilanteisiin voi velkoja hakemuksessaan vedota osoittaakseen, että konkurssin asettamiselle on peruste, eikä hänen tällöin tarvitse näyttää velallisen maksukyvyttömyyttä toteen.

Seuraavat tilanteet osoittavat konkurssilain mukaan velallisen olevan maksukyvytön.

  1. Velallinen on lakkauttanut maksunsa;
  2. Velalliseen kohdistuvassa ulosotossa on konkurssihakemuksen tekemistä edeltävien kuuden kuukauden aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi;
  3. Velallinen, joka on tai on viimeisenä vuonna ennen konkurssihakemuksen tekemistä ollut liike- tai ammattitoiminnastaan kirjanpitovelvollinen, ei viikon kuluessa velkojan maksukehotuksen (konkurssiuhkainen maksukehotus) saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa.

3. Miten konkurssihakemus tehdään?

3.1 Konkurssihakemuksen muoto ja sisältö

Konkurssihakemus on tehtävä kirjallisesti ja se on jätettävä toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Konkurssilain mukaan velallisen tekemän konkurssihakemuksen tulee sisältää:

  • Vaatimus konkurssiin asettamisesta ja velallisen ilmoitus maksukyvyttömyydestä
  • Velallisen nimi ja kotipaikka sekä henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus
  • Velallisen tai velallisen laillisen edustajan tai asiamiehen puhelinnumero ja se osoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset saadaan lähettää
  • Hakemuksen tulee pitää sisällään selvitys siitä, minkä vuoksi kyseinen käräjäoikeus on asiassa päätösvaltainen. Tällä tarkoitetaan selvitystä siitä, minkä vuoksi käräjäoikeus on toimivaltainen käsittelemään hakemuksen.
  • Selvitys velallisen omaisuudesta ja sen arvosta, tieto velkojen yhteismäärästä sekä luettelo suurimmista velkojista yhteystietoineen. Edellä mainitun selvityksen ei tarvitse olla yksityiskohtainen omaisuus- ja velkaluettelo, vaan yleisluonteinen selvitys velallisen omaisuuden ja velkojen määrästä.
  • Kuolinpesän konkurssihakemukseen tulee liittää perukirja tai muu selvitys kuolinpesän ylivelkaisuudesta, mikäli perukirja ei ole saatavilla.
  • Hakemukseen on liitettävä ne asiakirjat ja muu kirjallinen selvitys, johon konkurssihakemuksen jättänyt velallinen vetoaa.
  • Hakemukseen on liitettävä myös ote asianomaisesta rekisteristä, johon oikeushenkilö on kirjattu.
  • Hakemukseen tulee lisäksi liittää asianmukainen päätös tai suostumus omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin. Tällä tarkoitetaan velallisen sellaisen oman toimielimen päätöstä, jolla on lain mukaan kelpoisuus päättää konkurssiin hakemisesta. Esimerkiksi osakeyhtiön osalta tarkoitetaan hallitusta.
  • Hakijan tai hakemuksen laatijan on myös allekirjoitettava konkurssihakemus.

Tuomioistuin voi tarvittaessa vaatia muuta selvitystä velallisen taloudellisesta asemasta.

Mikäli velallinen on yrityssaneerausmenettelyssä, omaisuuden luovuttaminen konkurssiin edellyttää yrityssaneerausmenettelyn selvittäjän suostumusta.

3.2 Toimivaltainen tuomioistuin

Jos liiketoimintaa on harjoitettu toiminimellä, konkurssihakemus tehdään sille käräjäoikeudelle, jonka tuomiopiirissä on velallisen yleinen oikeuspaikka. Yleisellä oikeuspaikalla tarkoitetaan kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeutta.

Mikäli liiketoimintaa on harjoitettu oikeushenkilömuodossa (esimerkiksi osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö), konkurssiasian käsittelee kuitenkin se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä yhtiön hallintoa on Suomessa pääasiallisesti hoidettu. Jos tämän avulla ei ole löydettävissä toimivaltaista tuomioistuinta, asia voidaan käsitellä myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä yhtiön toimintaa on pääasiassa harjoitettu.

Käräjäoikeuksien yhteystiedot on luetteloitu oikeushallinnon sivulla, josta myös ilmenee, minkä käräjäoikeuden tuomiopiiriin velallinen kuuluu.

4. Mitä vaikutuksia konkurssilla on?

Konkurssin tärkein oikeusvaikutus on se, että konkurssiin asettamisen jälkeen velallinen ei voi enää määrätä pesään kuuluvasta omaisuudesta. Konkurssipesään kuuluu kaikki se omaisuus, joka velallisella on ollut konkurssin alkaessa, sekä omaisuus, joka sinne saadaan lain mukaan palautettua. Konkurssipesän varallisuuteen lasketaan myös pesän mahdollisesti harjoittaman liiketoiminnan tuotto.

Tuomioistuin määrää konkurssiin asettamispäätöksen yhteydessä konkurssipesälle pesänhoitajan. Pesänhoitaja on yleensä asianajaja tai muu konkurssiasioihin perehtynyt lakimies. Pesänhoitajan tehtävänä on ottaa konkurssipesän omaisuus haltuun ja realisoida se pesän kannalta edullisimmalla tavalla. Pesänhoitaja laatii velallisen taloudellista tilannetta kuvaavan pesäluettelon ja velallisen konkurssia edeltänyttä toimintaa kuvaavan velallisselvityksen.

Konkurssipesällä on harkintavaltaa omaisuuden myyntitavan suhteen. Omaisuus voidaan esimerkiksi myydä huutokaupassa tai toimivana kokonaisuutena. Myynnistä tavoitellaan parasta mahdollista tulosta. Pesän vapaiden varojen määrästä riippuen pesänhoitaja esittää joko konkurssin raukeamista varojen puutteessa tai järjestää valvonnat sekä jakaa varat konkurssivelkojille velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain mukaisesti. Päätösvaltaa konkurssipesässä käyttävät velkojat siltä osin kuin asia ei kuulu pesänhoitajalle.

5. Lisätietoa ja apua

Oikeudellisissa kysymyksissä saa lisätietoa ottamalla yhteyttä esimerkiksi asianajajaan tai muuhun lakimieheen tilanteen kartoittamiseksi. ELY-keskus neuvoo talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä. Lisäksi yksityishenkilöt sekä pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavat ammatin- ja elinkeinonharjoittajat voivat saada neuvontaa oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvontapalvelusta.

Julkaistu 28.1.2021