Pesänhoitajan rikostuomio luottamusaseman väärinkäytöstä

Käräjäoikeus on antanut 7.5.2026 tuomion asiassa, jossa konkurssipesän pesänhoitajana toiminutta henkilöä syytettiin luottamusaseman väärinkäytöstä konkurssipesän hoitoon liittyneiden laiminlyöntien perusteella.

Syytteen mukaan pesänhoitaja oli konkurssimenettelyn aikana jättänyt osan konkurssilain mukaisista velvollisuuksistaan hoitamatta. Asiassa oli kyse muun muassa pesäluettelon ja velallisselvityksen laatimisen huomattavasta viivästymisestä, vuosiselonteon laatimatta jättämisestä sekä konkurssipesään kuuluneen omaisuuden realisointiin liittyneiden toimenpiteiden laiminlyönnistä.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että pesänhoitaja oli laiminlyönyt konkurssipesään kuuluneen liikehuoneiston realisointia koskevia toimenpiteitä ja siten aiheuttanut velkojille vahinkoa tai vähintään vahingon vaaran. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi asiassa esitetyt vahingonkorvausvaatimukset, sillä niiden määrä jäi näyttämättä toteen.

Pesäluettelon, velallisselvityksen ja vuosiselonteon laatimiseen liittyneiden laiminlyöntien osalta käräjäoikeus ei katsonut näytetyksi, että laiminlyönnit olisivat aiheuttaneet vahinkoa tai vahingonvaaraa velkojille. Konkurssiasiamiehellä ei ollut muutoksenhakuoikeutta tuomioon, mutta konkurssiasiamiehen näkemyksen mukaan pesänhoitajan laiminlyönti asiakirjojen laadinnassa aiheuttaa muun muassa sen, että menettelyn osapuolet eivät saa tietoa konkurssista eivätkä siten kykene valvomaan oikeuksiansa, takaisinsaantimahdollisuudet voidaan menettää eikä valvova viranomainen kykene valvomaan menettelyn kulkua.

Käräjäoikeus tuomitsi pesänhoitajan luottamusaseman väärinkäytöstä 70 päiväsakon sakkorangaistukseen. Lisäksi pesänhoitaja velvoitettiin suorittamaan rikosuhrimaksu, korvaamaan valtiolle todistelukulut sekä korvaamaan asianomistajille oikeudenkäyntikuluja.

Tuomiosta on valitettu, eikä se näin ollen ole lainvoimainen.