Julkisselvitys pesänhoitajan toimien selvittämiseksi

Diaari 219/61/25

Konkurssilain 11 luvun 1 §:n mukaan tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen esityksestä päättää, että konkurssi jatkuu julkisselvityksenä, jos sitä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden tai velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi.

Tyypillisesti konkurssiasiamiehen julkisselvityshakemus perustuu konkurssipesän vähävaraisuuteen ja velallisen toimintaan liittyviin epäselvyyksiin. Toisinaan konkurssiasiamiehen julkisselvityshakemuksen syynä on kuitenkin konkurssipesään kohdistuva selvitystarve. Mikäli julkisselvitykseen siirtyminen johtuu konkurssipesän hoitoon liittyvästä selvitystarpeesta, tällöin konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä selvittää pesänhoitajan menettelyä konkurssipesän aiemmassa hoidossa.

X Oy:n konkurssissa konkurssiasiamies haki konkurssin jatkumista julkisselvityksenä konkurssipesän varattomuuden ja pesänhoitajaan kohdistuvien selvitystarpeiden vuoksi. Konkurssiasiamies perusteli hakemustaan paitsi sillä, että pesänhoitaja ei ollut pitänyt konkurssilain 17 luvun 2 §:n mukaisesti erillään konkurssipesän rahavaroja muista varoista myös sillä, että pesänhoitajan lopputilitys ei täyttänyt konkurssilain 19 luvun 2 §:n sisältövaatimuksia. Lisäksi pesänhoitaja oli käyttänyt pesänhoitopalkkioiden maksamiseen konkurssipesään kuulumattomia varoja.

Pesänhoitaja vastusti julkisselvitykseen siirtymistä toteamalla, että konkurssivelallisen ja kahden muun selvitystilassa olleen yhtiön varat eivät olleet sekoittuneet, pesänhoitajan palkkiot ja kulujen korvaukset oli maksettu oikein ja lopputilitys oli tehty konkurssilain mukaisesti. Lisäksi hän piti julkisselvityshakemuksen konkurssiasiamiehelle esitellyttä konkurssiylitarkastajaa esteellisenä asiassa.

Tuomioistuin määräsi konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä. Esteellisyydestä käräjäoikeus totesi seuraavaa: ”Se seikka, että konkurssiylitarkastaja konkurssiasiamiehen edustajana on suorittanut valvontatehtäviä saman pesänhoitajan hoitamissa konkurssipesissä aikaisemmin, ei muodosta esteellisyyttä suorittaa lain mukaista valvontaa saman pesänhoitajan hoitamissa muissa pesissä. Esteellisyyttä ei myöskään muodosta konkurssiasiamiehen tekemät ilmoitukset muille valvontaviranomaisille. Lisäksi käräjäoikeus toteaa, että konkurssilain mukaan konkurssiasiamiehellä on oikeus lausua pesänhoitajan palkkiosta eikä esteellisyyttä muodosta se, että konkurssiasiamies on pesähoitajan kanssa eri mieltä pesänhoitajan palkkion määrästä.”