6/2004 Valvontojen vastaanottaminen sekä jakoluetteloehdotuksen ja jakoluettelon laatiminen

Valvontojen vastaanottaminen sekä jakoluetteloehdotuksen ja jakoluettelon laatiminen 6 / 2004 (pdf, 0.07 Mt)

LIITTEET
1 Konkurssivalvontaa koskeva kuulutus
2 Virallisen lehden kuulutus
3 Selvitys velkojan tai velallisen oikeudesta riitauttaa saatava

Liite 1: Konkurssivalvontaa koskeva kuulutus (doc, 0.04 Mt) Liite 2: Virallisen lehden kuulutus (pdf, 0.06 Mt) Liite 3: Selvitys velkojan tai velallisen oikeudesta riitauttaa saatava (pdf, 0.01 Mt)

1YLEISTÄ

1.1Pääkohdat konkurssivalvonnasta

Konkurssilain (120/2004, KonkL) 12 lukuun sisältyvät säännökset konkurssisaatavista, valvonnasta ja saatavien selvittämisestä. Lain 13 luvussa ovat säännökset jakoluetteloehdotuksesta ja jakoluettelon vahvistamisesta.

Pesänhoitajan tehtävänä on määrätä valvontapäivä. Valvontapäivä on määrättävä, jollei pesäluettelon valmistuttua ole tehty hakemusta konkurssin raukeamiseksi. Pesänhoitajan on ilmoitettava valvontapäivä viivytyksettä tuomioistuimelle ja huolehdittava valvontapäivän kuuluttamisesta. Valvontakirjelmät toimitetaan aina pesänhoitajalle. Viimeistään valvontapäivänä tuomioistuimelle ilmoitettu saatava katsotaan kuitenkin valvotuksi määräajassa (KonkL 12:6.2). Myös julkisselvityksessä voidaan toimittaa konkurssivalvonta. Valvontapäivän määrää tällöin julkisselvittäjä.

Lähtökohtana on, että velkojan on valvottava saatavansa konkurssissa. Pesänhoitaja voi kuitenkin ottaa selvänä pitämänsä saatavat huomioon ilman valvontaa. Samoin hänen on otettava huomioon etuoikeus silloin, kun sen peruste ilmenee valvontakirjelmästä tai se on muuten hänen tiedossaan.

Velkoja voi valvontapäivän jälkeen valvoa saatavansa jälkivalvontana viivästymisen syystä riippumatta, mutta yleensä maksua vastaan. Velkojan laiminlyöntitapauksissa jälkivalvonta ei ole mahdollinen enää sen jälkeen, kun jakoluettelo on vahvistettu (KonkL 12:6.3 ja 13:16).

Velkojan on ilmoitettava myös panttioikeutensa ja –saatavansa pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä tai aikaisemminkin, jos velkoja ryhtyy pantin realisointiin (KonkL 12:9). Myös kuittausta vaativan velkojan on esitettävä pesänhoitajalle samanlainen selvitys saatavastaan kuin saatavansa valvovan velkojan (KonkL 12:12). Velkojan, jolla on konkurssivelallisen omaisuutta vakuutena toisen velasta, on pesänhoitajan pyynnöstä ilmoitettava tiedot saatavastaan ja panttioikeudestaan (KonkL 12:10).

Velkojan, jolla on konkurssivelalliselta tai muulta velalliselta olevan saatavan vakuutena yrityskiinnitys velallisen omaisuuteen, on valvottava saatavansa.

Valvonnasta liikkeeseenlaskijan konkurssissa säädetään KonkL:n 12 luvun 17 §:ssä.

Pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen siitä, miten pesän varat jaetaan velkojien kesken ja toimittaa ehdotuksen velkojille ja velalliselle, joilla on mahdollisuus riitauttaa saatavia tai esittää niitä koskevia huomautuksia. Pesänhoitajan on merkittävä jakoluetteloehdotukseen itse tekemänsä riitautukset.

Pesänhoitaja varaa riitautuksen osapuolille tilaisuuden lausua toistensa vaatimuksista ja väitteistä. Hyvään pesänhoitotapaan kuuluu, että pesänhoitaja edistää riitaisuuksien ratkaisemista sovinnollisesti.

Asianosaisten kuulemisen jälkeen pesänhoitaja laatii pesänhoitajan jakoluettelon, johon hän on tehnyt riitautusten ja lausumien perusteella tarpeellisiksi katsomansa muutokset.

Pesänhoitaja toimittaa jakoluettelon tuomioistuimelle, joka vahvistaa jakoluettelon (vahvistettu jakoluettelo). Tuomioistuin tutkii, että jakoluettelo täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja että menettelysäännöksiä on noudatettu. Tuomioistuimen tehtävänä on tutkia myös riitautukset.

Pesänhoitajan ei tarvitse laatia jakoluetteloehdotusta, jos on ilmeistä, ettei pesän varoista kerry jako-osuutta velkojille. Pesänhoitajan on tällöin tehtävä esitys konkurssin raukeamisesta. Esitys voidaan tehdä myöhemminkin, jos konkurssin päättäminen ei tässä vaiheessa ole perusteltua esimerkiksi vireillä olevan oikeudenkäynnin vuoksi. Konkurssi on mahdollista päättää myös lopputilitykseen, vaikka jako-osuuksia ei maksetakaan.

2PESÄNHOITAJAN TOIMENPITEET KONKURSSIVALVONNASSA

2.1Pääkohdat konkurssivalvonnasta

Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu valvontapäivän määrääminen pesäluettelon ja velallisselvityksen valmistumisen jälkeen. Valvontapäivä on määrättävä ilman aiheetonta viivytystä, jollei konkurssia esitetä raukeavaksi.

Valvontapäivä on aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun pesänhoitaja on määrännyt valvontapäivän.

Pesänhoitajan on viivytyksettä ilmoitettava valvontapäivä tuomioistuimelle ja hänen on huolehdittava valvontapäivää koskevan kuulutuksen julkaisemisesta virallisessa lehdessä. Ilmoituksena tuomioistuimelle voidaan käyttää samaa asiakirjaa, jonka pesänhoitaja toimittaa viralliseen lehteen.

Kuulutuksen sisällöstä säädetään tarkemmin oikeusministeriön asetuksessa konkurssiasioista (502/2004). Pesänhoitajan on toimitettava viralliseen lehteen kuulutusta varten seuraavat tiedot:

1tuomioistuin ja asianumero;

2velallisen nimi tai toiminimi ja kotipaikka sekä velallisen henkilö- taikka yritys- ja yhteisötunnus tai muu vastaava tunnus;

3velallisen aikaisempi nimi ja kotipaikka, jos nimi tai kotipaikka on muuttunut kahden konkurssin alkamista edeltäneen vuoden aikana;

4valvontapäivä;

5jakoluetteloehdotuksen määräpäivä;

6valvontakirjelmät vastaanottavan pesänhoitajan nimi ja yhteystiedot.

On toivottavaa, että valvontapäivää koskeva kuulutus toimitetaan viralliseen lehteen sähköpostin liitteenä (word tai rtf-muoto) osoitteellavirallinen.lehti@edita.fi tai raija.kaapa@edita.fi.

Pesänhoitajan on lähetettävä konkurssivalvontaa koskevasta kuulutuksesta kopio tai kuulutusta vastaavat tiedot velalliselle ja tiedossaan oleville velkojille (KonkL 22:3.2). Konkurssivalvonnasta ilmoittamisen yhteydessä on suositeltavaa muistuttaa, että valvontakirjelmän toimittaminen tapahtuu lähettäjän vastuulla. Lisäksi velkojaa voidaan pyytää ilmoittamaan valvontakirjelmässään pankkitili, jolle mahdollinen jako-osuus voidaan myöhemmin suorittaa.

Neuvottelukunta suosittaa, että pesänhoitaja lähettäessään konkurssivalvontaa koskevan tiedon velkojille ilmoittaa samalla, että sellaisille velkojille, joiden saatava on alle 3 000 euroa, toimitetaan kutsu velkojainkokoukseen tai pyyntö kannan ilmoittamiseen vain, jos velkoja etukäteen ilmoittaa pesänhoitajalle osallistuvansa päätöksentekoon. Velkojat voivat tehdä tällaisen ilmoituksen esimerkiksi valvontakirjelmässään. Pienvelkojien kutsumatta jättäminen koskee kuitenkin vain valvontapäivän jälkeen pidettäviä velkojainkokouksia tai muuta päätöksentekomenettelyä.

Kun konkurssi on alkanut Suomessa, on pesänhoitajan viipymättä toimitettava tästä ilmoitus niille tunnetuille velkojille, joilla on asuinpaikka tai kotipaikka taikka sääntömääräinen kotipaikka toisessa jäsenvaltiossa. Ilmoituksen sisällöstä säädetään Euroopan unionin neuvoston asetuksessa (EY) maksukyvyttömyysmenettelyistä (N:o 1346/2000). Pesänhoitajan on siis välittömästi konkurssin alettua ilmoitettava muissa jäsenvaltioissa oleville tunnetuille velkojille konkurssin alkamisesta. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan vielä tietoa saatavien valvontapäivästä. Tämän vuoksi ilmoituksessa "Kehotus saatavan ilmoittamiseen. Noudatettavat määräajat" voidaan määräajan osalta ilmoittaa, että jos konkurssissa toimitetaan saatavien valvonta, siitä ilmoitetaan erikseen. Muut tiedot saatavien ilmoitusmenettelystä voidaan tehdä jo ensimmäisessä ilmoituksessa (määräaikojen laiminlyönnistä johtuvat seuraamukset, valvonnan vastaanottaja ja muut vaatimukset).

Velkojalla, jolla on asuin- tai kotipaikka taikka sääntömääräinen kotipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin menettelyn aloitusvaltiossa on oikeus ilmoittaa vaatimuksensa kirjallisesti maksukyvyttömyysmenettelyssä. Velkoja voi ilmoittaa saatavansa tämän muun valtion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä. Tällöin saatavaa koskevan ilmoituksen otsikkona on kuitenkin oltava "Saatavaa koskeva ilmoitus" menettelyn aloittamisvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä. Lisäksi velkojalta voidaan vaatia käännös menettelyn aloittamisvaltion virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä. Euroopan unionin komissio on laatinut lomakkeet, jolla velkojalle tehtävä ilmoitus tai saatavaa koskeva ilmoitus voidaan tehdä tai jota voidaan käyttää ilmoituksen mallina.

Lomakkeet löytyvät osoitteesta:

ec.europa.eu/civiljustice/bankruptcy/bankruptcy_ec_en_form1.doc

ec.europa.eu/civiljustice/bankruptcy/bankruptcy_ec_en_form2.doc

Velkojille toimitettavasta konkurssivalvontaa koskevasta kuulutuksesta on suosituksen liitteenä malli, johon voidaan tehdä tarpeelliset täydennykset esim. pankkitilin ilmoittamisesta, valvontakirjelmän lähettäjän vastuusta ja pienvelkojien kutsumisesta (liite 1). Lisäksi liitteenä on malli virallisessa lehdessä julkaistavasta kuulutuksesta (liite 2).

2.2Valvontakirjelmän sisältö, valvontojen kirjaus ja säilyttäminen

Valvontakirjelmästä tulee ilmetä KonkL:n 12 luvun 7 §:ssä säädetyt seikat.

Neuvottelukunta suosittaa, että valvonnat kirjataan seuraavasti:

1Heti valvontakirjelmän saavuttua siihen merkitään saapumispäivä ja valvontakirjelmä numeroidaan saapumisjärjestyksen mukaisella juoksevalla numerolla, jotta kaikkien valvontojen sisältyminen jakoluetteloehdotukseen voidaan varmistaa.

2Sähköisesti toimitettu konkurssivalvonta tulostetaan ilman aiheetonta viivytystä.

Sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä toimitetun viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle määräajassa, jos se on saapunut niin kuin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 10 ja 11 §:ssä säädetään.

3Jakoluetteloehdotuksen laatiminen pyritään aloittamaan ensimmäisen valvonnan saavuttua ja sitä täydennetään aina uudella valvonnalla.

4Valvonnat liitteineen säilytetään yhdessä mutta erillään muista kyseisen konkurssipesän ja muiden konkurssipesien asiakirjoista.

2.3Tarkastus ja täydennys

Pesänhoitajan on tarkastettava valvottujen saatavien aiheellisuus ja niiden mahdollinen etuoikeus.

Pesänhoitajalla on velvollisuus pyytää velkojalta valvonnan täydentämistä tai oikaisemista, jos hän valvontoja läpi käydessään havaitsee valvonnassa puutteen tai virheen. Hänellä on tämä velvollisuus vain silloin, kun täydennys on tarpeen saatavan selvittämiseksi. Täydennystä tai oikaisua ei tarvitse pyytää, jos pesänhoitaja voi itsekin oikaista valvonnan tai jos valvonnan epätäydellisyys ei ole saatavan selvittämisen kannalta merkityksellinen. Pesänhoitajan on ilmoitettava velkojalle tekemästään oikaisusta, jollei se ole selvästi tarpeetonta.

Pesänhoitaja voi pyytää velkojalta valvonnan täydentämistä vain siten, ettei toimenpide merkitse vaatimusten lisäämistä alkuperäisestä valvonnasta. Täydentämisellä tarkoitetaan nimenomaan saatavan perusteen ja määrän selvittämistä. Velkoja itse voi valvontapäivän jälkeenkin ilmoittaa uuden saatavan tai esittää lisävaatimuksia jälkivalvontana, mutta yleensä vain maksua vastaan.

Pesänhoitaja voi ilmoittaa puutteesta ja korjausmahdollisuudesta velkojalle vapaamuotoisesti. Hänen tulee täydennyspyynnön yhteydessä ilmoittaa velkojalle, että valvonta voidaan riitauttaa tai että se mahdollisesti voidaan jättää huomiotta, jollei valvontaa täydennetä.

2.4Käännättäminen

Pesänhoitajan on tarpeellisessa laajuudessa huolehdittava vieraskielisen valvonnan kääntämisestä suomeksi tai ruotsiksi. Valvonnan vieraskielisyys ei ole peruste sen huomiotta jättämiselle.

Valvontakirjelmää ei tarvitse kääntää enemmälti kuin sen sisällön selostamiseksi jakoluetteloehdotuksessa on tarpeen.

Käännöskustannukset voidaan vähentää velkojalle tulevasta jako-osuudesta, jos valvontakirjelmä on toimitettu muulla kuin jollakin Euroopan unionin jäsenvaltion virallisella kielellä eikä kääntämisestä aiheutuneita kustannuksia voida pitää vähäisinä.

2.5Vieraassa valuutassa oleva saatava

Velkoja voi konkurssissa valvoa vieraan valuutan määräisen saatavansa kyseisessä valuutassa.

Pesänhoitajan tehtävänä on muuntaa vieraassa valuutassa valvottu saatava euroiksi. Saatavan arvo määräytyy konkurssin alkamispäivän kurssin mukaan.

2.6Saatavan ja etuoikeuden huomioon ottaminen ilman valvontaa

Pesänhoitaja voi ottaa konkurssisaatavan jakoluetteloehdotukseen ilman valvontaa, jos saatavan perusteesta tai määrästä ei ole epäselvyyttä. Saatava voi osoittautua selväksi esimerkiksi kirjanpidon tai ostoreskontran tietojen perusteella. Saatavan huomioon ottaminen on pesänhoitajan harkinnassa.

Pesänhoitajan on toimitettava velkojalle hyvissä ajoin ennen valvontapäivää ilmoitus siitä, minkä suuruisena saatava otetaan jakoluetteloehdotuksessa huomioon. Ilmoitus voidaan tehdä esimerkiksi pyydettäessä tietoja pesäluetteloa varten tai konkurssivalvonnasta ilmoittamisen yhteydessä. Pesänhoitajan tulee ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, otetaanko saatavat yleensäkään huomioon ilman valvontaa.

Valvontapäivän jälkeen valvonnasta vapauttaminen ei ole enää mahdollista (KonkL 12:8.1), vaan valvomatta jätetty saatava voidaan ottaa jakoluetteloon vain jälkivalvontana.

Pesänhoitajan on otettava huomioon etuoikeus, joka on hänen tiedossaan ilman velkojan vaatimustakin. Pesänhoitajalla voi olla esimerkiksi käytössään asiakirja, josta velallisen omaisuuteen vahvistetut yrityskiinnitykset ilmenevät. Tällöin pesänhoitaja voi ottaa yrityskiinnityksen tuottaman etuoikeuden huomioon, vaikka velkoja ei olisi etuoikeutta vaatinutkaan.

Neuvottelukunta suosittaa, että pesänhoitaja pyrkii ottamaan huomioon ainakin luonnollisten henkilöiden selvät ja yksinkertaiset laskusaatavat ilman valvontaa. Ilman valvontaa huomioon otettavina tulevat kysymykseen esimerkiksi "matkatoimistotyyppiset" velat tai yrityssaneerauksessa selvitetyt velat, koska näistä yleensä löytyy luotettava selvitys.

2.7Palkkasaatavien ilmoittaminen jakoluetteloehdotuksessa

Pesänhoitajan on otettava palkkaturvalain (866/1998)13 §:ssä ja merimiesten palkkaturvalain 11 §:ssä tarkoitettuun luetteloon merkityt saatavat huomioon ilman valvontaa.

Jakoluetteloehdotusta laatiessaan pesänhoitajan on verrattava tekemäänsä palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) mukaista luetteloa palkkaturvaviranomaisen päätökseen.

Jakoluetteloehdotuksessa tulee mainita milloin ja miltä osin työntekijöiden saatavat ovat siirtyneet valtiolle. Jos palkkaturvaviranomainen valvoo mainittuja saatavia, pesänhoitajan tulee varmistua siitä, että saatavat otetaan huomioon vain kerran.

Pesänhoitajan on otettava jakoluetteloehdotuksessa ilman valvontaa huomioon myös sellaiset selvät ja riidattomat työntekijöiden saamiset, joita ei ole maksettu palkkaturvana.

Työntekijän on sen sijaan itse valvottava saamisensa, joita pesänhoitaja ei ole katsonut selviksi ja riidattomiksi ja siten hyväksynyt niitä. Pesänhoitajan tulee ohjata työntekijä valvomaan sellainen saatava, jota pesänhoitaja ei ole hyväksynyt laatimaansa luetteloon.

2.8Jälkivalvonnasta

Jälkivalvontaan liittyvät säännökset ovat KonkL:n 12 luvun 16 §:ssä sekä 13 luvun 7, 13 ja 16 §:issä.

Velkoja voi valvoa saatavansa tai esittää lisävaatimuksensa vielä valvontapäivän jälkeenkin jälkivalvontana. Hänen tulee kuitenkin suorittaa konkurssipesälle maksu, jonka suuruus on yksi prosentti valvotun saatavan tai lisävaatimuksen määrästä, kuitenkin vähintään 600 ja enintään 6 000 euroa.

Maksua ei peritä, jos

1velkojalla on ollut laillinen este valvoa saatavansa valvontapäivänä;

2vastaajalle on annettu takaisinsaantiasian tuomiossa osoitus valvoa hänelle syntyvä saatava velalliselta tai takaisinsaantisopimuksen taikka riita-asian oikeudenkäynnin seurauksena on syntynyt oikeus jälkivalvontaan;

3saatava ei muun syyn vuoksi ollut eikä pitänytkään olla velkojan tiedossa ennen valvontapäivää;

4velkojalle ei ole ilmoitettu valvonnasta tai

5velkoja on yksityishenkilö ja maksun periminen olisi hänen olosuhteensa huomioon ottaen kohtuutonta.

Pesänhoitajan on otettava jälkivalvonta jakoluettelossa huomioon, vaikka velkoja ei ole suorittanutkaan vaadittavaa maksua pesälle. Velkojalla ei ole kuitenkaan oikeutta osallistua päätöksentekoon ennen kuin maksu on suoritettu pesälle. Pesänhoitajan on ensisijaisesti pyrittävä perimään maksamatta oleva saatava velkojalta konkurssipesään. Maksu voidaan viime kädessä periä myös velkojalle tulevasta jako-osuudesta.

Pesänhoitajan on jälkivalvonnan vuoksi oikaistava jakoluetteloehdotus. Ennen oikaisemista pesänhoitajan on varattava velkojille ja velalliselle tilaisuus riitauttaa saatava, jollei tätä ole pidettävä saatavan vähäisyyden tai muun syyn vuoksi ilmeisen tarpeettomana. Myös pesänhoitaja voi riitauttaa saatavan.

Jos velkoja ilmoittaa saatavansa vasta sen jälkeen, kun pesänhoitaja on toimittanut laatimansa jakoluettelon tuomioistuimelle, pesänhoitajan on ilmoitettava asiasta tuomioistuimelle ja toimitettava sille oikaistu jakoluettelo.

Jälkivalvonta voidaan suorittaa aina siihen saakka, kunnes tuomioistuin on vahvistanut jakoluettelon. Tämän ajankohdan jälkeen tuomioistuimen vahvistamaa jakoluetteloa voidaan kuitenkin vielä pesänhoitajan tai velkojan vaatimuksesta oikaista ja muuttaa (KonkL 13:16). Kysymyksessä voi olla esimerkiksi velkojalle takaisinsaannin perusteella syntyneestä tarpeesta valvoa saatavansa.

2.9Riitauttamisesta

Pesänhoitajan tulisi mahdollisuuksien mukaan ratkaista saatavaa koskeva epäselvyys valvoneen velkojan kanssa.

Jos pesänhoitaja ei hyväksy velkojan ilmoittamaa saatavaa tai sille vaadittua etuoikeutta, hänen on riitautettava valvonta sen perusteettomilta osilta. Myös panttisaatava ja kuittausoikeuttaan käyttävän velkojan saatava voidaan riitauttaa.

Riitautusoikeus on myös velallisella ja velkojalla.

Pesänhoitajan on merkittävä valvottu saatava jakoluetteloehdotukseen siten, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi valvotun saatavan kokonaismäärä eli mitä on valvottu, minkä suuruisena ja millä perusteella ja ne seikat, joiden perusteella saatavat eivät oikeuta jako-osuuteen.

Riitautuksessa on yksilöitävä velkoja, valvotun saatavan määrä ja peruste, miltä osin (peruste ja/tai määrä, etuoikeus) valvonta riitautetaan ja riitautuksen pääasialliset perusteet.

Konkurssissa valvotun saatavan aineellisen oikeellisuuden tutkiminen tapahtuu esimerkiksi vertaamalla valvontaa pesäluetteloon ja yhtiön kirjanpitoon tai ottamalla yhteyttä velallisen edustajaan taikka toimittamalla jakoluetteloehdotus kyseistä asiaa tunteville velkojille kommenttipyynnöin.

Saatavan aineellisen oikeellisuuden selvittämisessä pesänhoitajan on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaisuus- ja kustannusnäkökohtiin. Selvittäminen on suhteutettava saatavan määrään ja siihen, mikä merkitys saatavalla voidaan olettaa olevan muiden velkojien jako-osuuksiin. Työsuhdesaatavat on kuitenkin aina selvitettävä niiden todelliseen määrään.

Pesänhoitajan on aina pyrittävä merkitsemään valvottuja saatavia vastaan aiheelliseksi katsomansa riitautukset jo jakoluetteloehdotukseen. Pesänhoitaja voi kuitenkin riitauttaa jakoluetteloehdotukseen hyväksytyksi merkitsemiään saatavia siihen saakka, kunnes hän toimittaa laatimansa jakoluettelon tuomioistuimelle.

Jos riitautettavia saatavia ei ole, on tästä mainittava jakoluetteloehdotuksessa.

Pesänhoitajan on varattava velkojalle, jonka saatava on riitautettu, tilaisuus lausua riitautuksesta ja esittää selvitystä vaatimuksensa tueksi. Saadut tiedot saattavat puolestaan antaa pesänhoitajalle aiheen riitauttaa kyseinen saatava tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin. Lausuman pyytäminen ei ole tarpeen, jos riitautetun saatavan aiheellisuutta ei voida tutkia konkurssimenettelyssä. Tällaisia saatavia ovat esimerkiksi verosaatavat. Pesänhoitajan on tällöin ilmoitettava syy siihen, miksi riitautusta ei voida tutkia.

Pesänhoitajan on yleensä annettava riitautuksen tekijälle vielä tilaisuus antaa lausumansa velkojan lausuman johdosta, jos tämä on tarpeen. Pesänhoitaja voi myös esittää oman käsityksensä ja tehdä sovintoesityksen. Pesänhoitajalla on muutoinkin velvollisuus edistää sovintoa.

Jos riitautuksen käsittely jatkuu riita-asiana oikeudessa, pesänhoitajan on toimittava velkojainkokouksen päättämien valtuuksien mukaisesti. Jos velkojainkokous on oikeuttanut pesänhoitajan nostamaan ja ajamaan pesää koskevat oikeudenkäynnit harkintansa mukaisesti, pesänhoitaja voi päättää riitautusoikeudenkäynnin sovinnolla, jos sitä konkurssipesän kannalta voidaan pitää edullisimpana ratkaisuna.

Jakoluettelon laatimisen yhteydessä asianosaisilta pyydetyt lausumat saattavat korvata tuomioistuimen kirjallisen valmistelun. Tällöin käsittely tuomioistuimessa voi jatkua suoraan suullisella valmisteluistunnolla.

Vero- ja muut julkisoikeudelliset saatavat sekä välimiesmenettelyssä ratkaistavat asiat eivät kuulu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan eikä niitä voida tutkia riitautuksena. Pesänhoitajan on kuitenkin selvitettävä, onko tarvetta esimerkiksi verosaatavien osalta valitusmenettelyyn. Tällöin jako-osuus saatavalle vahvistetaan sen määrän perusteella, joka vahvistetaan erikseen muussa menettelyssä.

On huomattava, että velallisen ja velkojan välillä ennen konkurssia tehty välityssopimus sitoo konkurssipesää, mutta ei ilman erillistä sopimusta saatavan riitauttanutta velkojaa.

3JAKOLUETTELOEHDOTUKSEN LAATIMINEN

3.1Jakoluetteloehdotuksen rakenne

3.1.1Konkurssin perustiedot

Jakoluetteloehdotuksen alkuun merkitään konkurssituomioistuin ja asian diaarinumero.

Konkurssivelallinen ja konkurssiasian käsittelyvaiheet yksilöidään seuraavasti:

1Konkurssivelallisen nimi (entiset nimet yhteisön osalta kahdelta viimeiseltä vuodelta ennen konkurssin alkua)

2Kotipaikka, yhteisöstä myös kahdelta edelliseltä vuodelta

3Henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus

4Takaisinsaannin määräpäivä

5Konkurssia edeltäneen mahdollisen saneerausmenettelyn alkamis- ja päättymispäivä

6Konkurssin alkamispäivä

7Valvontapäivä

8Jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivä

9Riitautusten määräpäivä

Riitautusten määräpäivä lasketaan jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä eikä ehdotuksen määräpäivästä. Jakoluetteloehdotus voi siis valmistua ennen sille asetettua määräpäivää.

10Pesänhoitaja ja hänen yhteystietonsa

3.1.2Jako-osuuteen oikeuttavat saatavat ja niiden etuoikeus

Tähän kohtaan merkitään se saatavan määrä, jolle jako-osuus lasketaan.

Jako-osuuteen oikeuttavat saatavat ilmoitetaan jakoluetteloehdotuksessa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (MJL) mukaisessa etuoikeusjärjestyksessä. Etuoikeusperuste on merkittävä ehdotukseen. Esimerkiksi yrityskiinnityksiin perustuvan etuoikeuden osalta on merkittävä kunkin panttivelkakirjan numero, yrityskiinnityksen vahvistamispäivä sekä panttivelkakirjojen pääoma, korko ja perimiskulut.

Kussakin etuoikeusryhmässä valvonnat ilmoitetaan velkojittain aakkos- tai saapumisjärjestyksessä.

MJL:n 6 §:ssä tarkoitetut viimesijaiset saatavat voidaan jättää merkitsemättä jakoluetteloehdotukseen, jos niille ei kerry jako-osuutta.

Saatavien valvonnoista ilmoitetaan:

1 Valvonnan saapumisnumero

2 Velkoja

3 Saatavan peruste

4 Saatavan pääoma ja konkurssin alkamiseen kertynyt korko

  • Valvonnan ehdollisuus ja/tai enimmäismääräisyys on nimenomaisesti mainittava. Valvonta on ehdollinen, kun valvotun saamisen syntymisen perusteena olevaa seikkaa ei ole valvontaan mennessä tapahtunut. Valvonta on enimmäismääräinen, kun saatavan peruste on syntynyt, mutta sen määrä ei ole valvontaan mennessä käynyt selväksi.
  • Monia vaatimuskohtia sisältävästä valvonnasta jokainen saatava on eriteltävä perusteeltaan ja määrältään. Jos vaatimuskohtia on lukuisia, valvonta voidaan poikkeuksel-lisesti ottaa liitteeksi jakoluetteloehdotukseen ja erittelyn sijasta viitata kyseiseen liitteeseen.

5 Koron peruste

6 Koron alkamispäivä

7 Etuoikeus ja sen peruste

3.1.3Valvotut tai pesänhoitajalle ilmoitetut panttisaatavat ja tiedot panttioikeudesta sekä tiedot kuittaukseen käytettävistä saatavista

Velkojan, joka haluaa saada suorituksen saatavastaan pelkästään panttina olevasta velallisen omaisuudesta, on ilmoitettava pesänhoitajalle valvontakirjelmään sisällytettävät tiedot saatavastaan ja panttioikeudesta. Panttisaatavat selvitetään siis samalla tavoin kuin muutkin saatavat. Selvityksen esittämisvelvollisuus koskee kaikkia velkojia, joilla on velallisen omaisuutta saatavansa vakuutena. Yrityskiinnitysvelkojan on kuitenkin valvottava saatavansa normaalisti.

Jos velkoja haluaa saada suorituksen muistakin velallisen varoista kuin panttiomaisuudesta eikä saatavaa oteta huomioon ilman valvontaa, on hänen valvottava saatavansa. Kahta asiakirjaa ei ole tarpeen toimittaa vaan valvontakirjelmä korvaa tällöin erillisen selvityksen panttisaatavasta.

Velkojan, joka haluaa käyttää saatavansa kuittaukseen velalliselle maksettavaa velkaansa vastaan, on kuittauksesta ilmoittaessaan esitettävä pesänhoitajalle saatavastaan valvontakirjelmään sisällytettävät tiedot.

3.1.4Riitautukset

Tähän kohtaan merkitään pesänhoitajan esittämät riitautukset eli miltä osin ja millä perusteella saatava riitautetaan.

Pesänhoitajan jakoluetteloon on merkittävä myös sellaiset velkojan tai velallisen tekemät riitautukset, joihin pesänhoitaja ei ole yhtynyt.

3.1.5Konkurssisaatavia ja -valvontaa koskevat huomautukset

Tähän kohtaan merkitään muun muassa jälkivalvonnat ja niistä suoritetut maksut sekä valvonnan oikaiseminen tai täydentäminen.

Tässä kohdassa on mahdollista esittää myös muita havaintoja valvonnoista, jotka pesänhoitaja katsoo tarpeelliseksi saattaa tuomioistuimen tai velkojien tiedoksi. Nämä huomautukset eivät kuitenkaan korvaa riitautusta.

Jos saatavaa koskeva oikeudenkäynti tai muu menettely on vireillä, jako-osuus vahvistetaan sen määrän perusteella, joka oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä vahvistetaan eikä riitautuksia voida konkurssimenettelyssä tutkia. Vireilläolosta tulee tehdä merkintä jakoluetteloehdotukseen.

4JAKOLUETTELOEHDOTUKSEN JAKELU

Pesänhoitajan on toimitettava jakoluetteloehdotus velalliselle ja velkojille, jotka ovat sitä pyytäneet. Ilman pyyntöä jakoluetteloehdotus on toimitettava velkojille, joiden valvonnan pesänhoitaja on riitauttanut tai joiden valvonnasta pesänhoitaja esittää muun huomautuksen.

Jakoluetteloehdotus voidaan toimittaa esimerkiksi sähköpostin liitteenä tai postitse. Pesänhoitajan on liitettävä jakoluetteloehdotukseen selvitys velkojan tai velallisen oikeudesta riitauttaa saatavia.

Selvityksestä on suosituksen liitteenä esimerkki (liite 3).

5PESÄNHOITAJAN JAKOLUETTELO

Pesänhoitajan on velkojien ja velallisen kuulemisen jälkeen laadittava jakoluettelo (pesänhoitajan jakoluettelo). Hänen on tehtävä jakoluetteloehdotukseen riitautusten ja lausumien perusteella tarpeellisiksi katsomansa tarkistukset. Pesänhoitajan on myös oikaistava jakoluetteloehdotuksessa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu selvä virhe.

On suositeltavaa, että pesänhoitaja merkitsee laatimaansa jakoluetteloehdotukseen ja jakoluetteloon velkojien valvomien ja ilman valvontaa huomioon otettujen saatavien yhteismäärän. Näin velkatilannetta voidaan verrata pesäluetteloon.

6JAKOLUETTELON TOIMITTAMINEN KÄRÄJÄOIKEUDELLE,VELALLISELLE JA VELKOJILLE

Pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelo tuomioistuimen vahvistettavaksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua jakoluetteloehdotuksen määräpäivästä.

Lisäksi pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelon ohessa riitautuksia koskevat asiakirjat tuomioistuimelle. Jos asianosaisten kuuleminen tai sovintoneuvottelujen käyminen on kesken, pesänhoitajan on ilmoitettava tästä tuomioistuimelle.

Pesänhoitajan on jakoluettelon toimittamisen yhteydessä annettava tuomioistuimelle kirjallinen yhteenveto, milloin ja kenelle jakoluetteloehdotus on toimitettu ja miten mahdolliset riitautukset ja niistä annetut lausumat on käsitelty. Tämä on tarpeen, koska tuomioistuimen on viran puolesta tutkittava, että jakoluettelo täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja että menettelysäännöksiä on noudatettu.

Pesänhoitajan jakoluettelo on toimitettava velalliselle ja velkojille, jotka ovat sitä pyytäneet. Ilman pyyntöä jakoluettelo on toimitettava niille velkojille, jotka ovat esittäneet riitautuksen tai joiden saatava on riitautettu.

Helsingissä 1. päivänä syyskuuta 2004

Matti Nenonen
puheenjohtaja

Riitta Hämäläinen
sihteeri

Viimeksi päivitetty 24.10.2011

 
Julkaistu 23.9.2013