6/97 Pesänhoitajan toimenpiteet valvontojen vastaanottamisessa ja valvontaluettelon laatiminen

1. Yleistä

Konkurssisäännön 24a §:n mukaan laaditulla valvontaluettelolla on monta tarkoitusta. Valvontaluettelosta on käytävä selkeästi ja yksiselitteisesti ilmi tiedot, joita velkojat ja velallinen tarvitsevat harkitessaan toimenpiteitä tehtyjä valvontoja kohtaan. Konkurssituomion laatiminen tuomioistuimessa perustuu pesänhoitajan laatimaan valvontaluetteloon. Valvontaluettelo voi myös palvella pesänhoitajaa muun muassa jakoluettelon laatimisen yhteydessä.

Tuomioistuin määrää yleensä pesänhoitajan vastaanottamaan valvonnat. Jotta valvontaluettelo tulee laadituksi lain määräysten mukaisesti, pesänhoitajan on vastaanottaessaan valvontoja toimittava huolellisesti ja noudattaen hyvää pesänhoitotapaa.

2. Pesänhoitajan toimenpiteet valvontoja vastaanotettaessa

2.1 Valvontojen kirjaus ja säilyttäminen

Neuvottelukunta suosittaa, että valvonnat kirjataan seuraavasti:

1. Heti valvontakirjelmän saavuttua siihen merkitään saapumispäivä ja valvontakirjelmä numeroidaan saapumisjärjestyksen mukaisella juoksevalla numerolla, jotta kaikkien valvontojen sisältyminen valvontaluetteloon voidaan varmistaa.

2. Valvontaluettelon laatiminen aloitetaan ensimmäisen valvonnan saavuttua ja sitä täydennetään aina uudella valvonnalla.

3. Konkurssipesään kuuluvat valvonnat liitteineen säilytetään yhdessä mutta erillään muista kyseisen konkurssipesän ja muiden konkurssipesien asiakirjoista.

2.2 Tarkastus ja täydennys

Velkojan vastuulla on toimittaa määräaikaan mennessä lain määräykset täyttävä valvontakirjelmä uhalla, että hänen valvontansa jää tutkimatta.

Valvontakirjelmä voidaan toimittaa pesänhoitajalle määräpäivän loppuun mennessä. Pesänhoitajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta järjestää valvontakirjelmien vastaanottoa normaalin toimistoaikansa jälkeen. Jos valvontakirjelmää ei ole toimitettu määräpäivänä toimistoajan päättymiseen mennessä ja jos pesänhoitaja ei ole ollut vastaanottamassa valvontakirjelmää, pesänhoitajan on varattava kyseiselle velkojalle mahdollisuus antaa selvitys sen toimittamisajankohdasta.

Neuvottelukunta suosittaa, että pesänhoitaja tarkastaa saapuneet valvonnat ja liitteet niiden saapumisen jälkeen. Vaikka vastuu lainmukaisen valvontakirjelmän laatimisesta on velkojalla, hyvään pesänhoitotapaan kuuluu, että pesänhoitaja palvelee velkojia esittämällä velkojalle täydennyspyynnön, joka koskee hänen havaitsemaansa selvää teknisluontoista virhettä tai puutetta, joita ovat esimerkiksi:

  • lasku- tai kirjoitusvirheet,
  • päällekkäiset valvonnat ja
  • puuttuvat liitteet.

Allekirjoittamaton valvontakirjelmä pyydetään allekirjoitettavaksi tai puuttuva valtakirja pyydetään toimitettavaksi vain siinä tapauksessa, että on aihetta olettaa, ettei valvontakirjelmässä laatijaksi ilmoitettu henkilö ole tehnyt valvontakirjelmää tai että hänellä ei ole toimivaltaa valvonnan tekemiseen.

Pesänhoitaja voi pyytää velkojalta valvonnan täydentämistä vain siten, että toimenpide ei merkitse vaatimusten lisäämistä alkuperäisestä valvontakirjelmästä. Siten pesänhoitajan täydennyspyyntö velkojalle ei saa koskea esimerkiksi korko- tai etuoikeusvaatimuksen täydentämistä. Velkoja voi kuitenkin omasta aloitteestaan oikaista valvontaansa vaatimuksia lisäten valvonnan määräajan päättymiseen asti.

Pesänhoitajan velkojille tekemiä täydennyspyyntöjä rajoittaa puolueettomuuden vaatimus. Pesänhoitajan on noudatettava samaa tarkkuutta kaikkien valvontojen tarkastuksessa ja pidettävä täydennyspyynnön raja samana kaikille velkojille.

2.3 Menettely täydennyksissä

Pesänhoitaja ilmoittaa puutteesta ja korjausmahdollisuudesta velkojalle vapaamuotoisesti, esimerkiksi puhelimella tai telefaxilla. Pesänhoitaja ei voi asettaa velkojalle täydennyksen laiminlyöntiä koskevaa uhkaa. Pesänhoitajan tulee kuitenkin täydennyspyynnön yhteydessä kertoa velkojalle, että valvonta voidaan mahdollisesti hylätä tai jättää tutkimatta, mikäli valvontaa ei täydennetä.

2.4 Riitauttaminen

Pesänhoitajan velvollisuus on riitauttaa perusteeton saatava tai sille vaadittu etuoikeus. Tämän vuoksi pesänhoitajan on tutkittava valvonnan aineellinen oikeellisuus. Aineellisen oikeellisuuden tutkiminen tapahtuu esimerkiksi

  • vertaamalla valvontaa pesäluetteloon ja yhtiön kirjanpitoon,
  • ottamalla yhteyttä velallisen edustajaan,
  • toimittamalla valvontaluettelo kyseistä asiaa tunteville velkojille kommenttipyynnöin hyvissä ajoin ennen riitautuksen määräpäivää.

Pesänhoitajan on selvitettävä mahdollisuus ratkaista saatavaa koskeva epäselvyys valvoneen velkojan kanssa ennen valvontaluettelon laatimisen määräpäivää.
Saatavan aineellisen oikeellisuuden selvittämisessä pesänhoitajan on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaisuus- ja kustannusnäkökohtiin. Selvittäminen on suhteutettava saatavan määrään ja siihen, mikä merkitys saatavalla voidaan olettaa olevan muiden velkojien jako-osuuksiin.

Jos valvottu saatava tai sille vaadittu etuoikeus osoittautuu osaksikaan perusteettomaksi, pesänhoitajan velvollisuutena on riitauttaa valvonta sen perusteettomilta osilta.

Jos riitautuksen käsittely jatkuu riita-asiana oikeudessa, pesänhoitajan on toimittava velkojankokouksen päättämien valtuuksien mukaisesti. Jos velkojainkokous on oikeuttanut pesänhoitajan nostamaan ja ajamaan pesää koskevat oikeudenkäynnit harkintansa mukaisesti, pesänhoitaja voi päättää riitautusoikeudenkäynnin sovinnolla, jos sitä kon-kurssipesän kannalta voidaan pitää edullisimpana ratkaisuna.

2.5 Käännättäminen

Pesänhoitajan on tarpeellisessa laajuudessa huolehdittava vieraskielisen valvonnan kääntämisestä suomeksi tai ruotsiksi. Valvonnan vieraskielisyys ei ole peruste sen huomiotta jättämiselle.

Valvontakirjelmää ei tarvitse kääntää enemmälti kuin sen sisällön selostamiseksi valvontaluettelossa on tarpeen. Mikäli valvontakirjelmä joudutaan käännättämään ulkopuolisella, on pesänhoitajalla oikeus periä kääntämiskustannukset velkojalle tulevasta jako-osuudesta. Ellei jako-osuutta kerry, ei kustannuksia voida periä. Käännös tanskasta, norjasta ja islannista voidaan tehdä valtion kustannuksella.

3. Valvontaluettelon laatiminen

3.1 Yleistä

Pesänhoitaja on velvollinen laatimaan hänelle toimitetuista valvonnoista konkurssisäännön 24 a §:n 1 momentin mukaisen luettelon, josta ilmenee

  • kunkin valvotun saatavan määrä ja peruste,
  • vaadittu etuoikeus ja sen peruste sekä vaaditun etuoikeuden asema maksunsaantijärjestyksessä ja
  • saamisen viimesijaisuus pesänhoitajan käsityksen mukaisesti.

Tämän suosituksen liitteeksi on laadittu yksi esimerkki valvontaluettelosta.

3.2 Konkurssin perustiedot

Valvontaluettelon alussa yksilöidään konkurssivelallinen ja konkurssiasian käsittelyvaiheet:

1. Konkurssivelallisen nimi (entiset nimet yhteisön osalta kahdelta viimeiseltä vuodelta ennen konkurssin alkua)

2. Kotipaikka, yhteisöstä myös kahdelta edelliseltä vuodelta

3. Henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus

4. Takaisinsaannin määräpäivä

5. Mahdollisen konkurssia edeltäneen saneerausmenettelyn alkamis- ja päättymispäivä

6. Konkurssin alkamispäivä

7. Julkisen haasteen antopäivä

8. Valvontapäivä

9. Riitautusten määräpäivä

10. Pesänhoitaja ja hänen yhteystietonsa

3.3 Tuomittaviksi ja maksettaviksi esitettävät valvotut saatavat

3.3.1 Yleistä

Valvonnat ilmoitetaan luettelossa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (MJL) mukaisessa etuoikeusjärjestyksessä. Etuoikeusperuste on merkittävä luetteloon. Esimerkiksi yrityskiinnityksiin perustuvan etuoikeuden osalta on merkittävä kunkin panttivelkakirjan numero, yrityskiinnityksen vahvistamispäivä sekä panttivelkakirjojen pääoma, korko ja perimiskulut.

Viimesijaiset valvonnat ilmoitetaan pesänhoitajan käsityksen mukaisesti etuoikeusryhmissä. Kukin viimesijaisia valvontoja käsittävä etuoikeusryhmä esitetään aakkosjärjestyksessä. Koron MJL 6 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaista viimesijaisuutta ei tarvitse mainita kustakin valvonnasta erikseen, vaan asia voidaan jättää yleislausekkeen varaan.

Kussakin etuoikeusryhmässä valvonnat ilmoitetaan velkojittain aakkosjärjestyksessä sen mukaisina, kuin ne pesänhoitajan käsityksen mukaan tulisivat tuomittaviksi ja maksettaviksi. Valvontaan kohdistuva huomautus tai riitautus on merkittävä kyseisen valvonnan kohdalle. Luettelon huomautuksia tai riitautuksia koskevasta kohdasta on käytävä ilmi valvottu saatava valvotun mukaisena ja peruste, jolla valvonta tai sen osa on esitetty jätettäväksi tuomitsematta valvotun mukaisena. Valvontaluettelo on aina laadittava siten, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi valvotun saatavan kokonaismäärä.

3.3.2 Valvontojen ilmoittaminen luettelossa

Saatavien valvonnoista ilmoitetaan:

1. Valvonnan saapumisnumero

2. Velkoja

3. Viittaus huomautukseen tai riitautukseen

  • Jos pesänhoitaja tekee valvottuun saatavaan kohdistuvan huomautuksen tuomioistuimelle koskien valvonnan hylkäämistä tai tutkimatta jättämistä taikka riitautuksen, valvontaluetteloon on merkittävä kyseisen valvonnan kohdalle esimerkiksi “ks. huomautukset" tai “ks. riitautukset". Merkinnän perusteella voidaan todeta, että valvontaan kohdistuu luettelossa myöhemmin esitettäviä havaintoja.
  • Huomautus tai riitautus voi koskea myös saatavan etuoikeutta.

4. Saatavan peruste

5. Saatavan pääoma

  • Valvonnan ehdollisuus ja/tai enimmäismääräisyys on nimenomaisesti mainittava. Valvonta on ehdollinen, kun valvotun saamisen syntymisen perusteena olevaa seikkaa ei ole valvontaan mennessä tapahtunut. Valvonta on enimmäismääräinen, kun saatavan peruste on syntynyt mutta sen määrä ei ole valvontaan mennessä käynyt selväksi.
  • Monia vaatimuskohtia sisältävästä valvonnasta jokainen saatava on eriteltävä perusteeltaan ja määrältään. Jos vaatimuskohtia on lukuisia, voidaan valvonta poik-keuksellisesti ottaa liitteeksi valvontaluetteloon ja erit-telyn sijasta viitata kyseiseen liitteeseen.

6. Korkoperuste

7. Koron alkamispäivä

Pesänhoitaja voi lisäksi merkitä valvontaluetteloon seuraavat tiedot, jos valvontaluettelon selkeys tuomioistuimen kannalta ei vaarannu. Tiedot ovat tarkoitettu velkojille ja velalliselle sekä pesänhoitajalle avuksi esimerkiksi jako-osuuksien laskemiseen ja maksamiseen liittyen.

8. Koron laskemisen päättymispäivä

  • Koska etuoikeutta vailla olevien valvottujen saamisten korko on konkurssin alkamisen jälkeen viimesijaista, koron päättymispäiväksi voidaan merkitä konkurssin alkamispäivä.

9. Koron määrä

  • Koska valvontaluetteloon merkitään konkurssisäännön mukaisesti saatavan määrä eli saatavan pääoma ja korko, voidaan koron määrä laskea niidenkin velkojien kohdalle, jotka eivät ole valvonnassaan itse laskeneet koron määrää.

3.3.3 Palkkasaatavien ilmoittaminen luettelossa

Palkkaturvalain 13 §:n mukaan pesänhoitajan on viipymättä konkurssin alettua laadittava luettelo maksamatta olevista työsuhteesta johtuvista saatavista. Tähän luetteloon merkityt saatavat katsotaan konkurssisäännön 31 §:n nojalla konkurssissa valvotuiksi. Luettelo tulee sen vuoksi ottaa osaksi valvontaluetteloa. Konkurssivalvontaluetteloa laatiessaan pesänhoitajan on verrattava tekemäänsä palkkaturvalain 13 §:n mukaista luetteloa palkkaturvaviranomaisen päätökseen. Hyvä pesänhoitotapa edellyttää, että luettelossa mainitaan milloin ja miltä osin työntekijöiden saatavat ovat siirtyneet valtiolle. Jos palkkaturvaviranomainen valvoo mainittuja saatavia, on päällekkäisestä valvonnasta huomautettava.

Pesänhoitajan velvollisuus on siis ottaa luetteloon myös selvät ja riidattomat työntekijöiden saamiset, joita ei ole maksettu palkkaturvana. Työntekijän on sen sijaan tullut itse valvoa saamisensa, joita pesänhoitaja ei ole katsonut selviksi ja riidattomiksi ja siten hyväksynyt niitä.

3.4 Hylättävät ja tutkimatta jätettävät valvonnat sekä muut huomautukset

Huomautukset merkitään valvontaluetteloon omalle sivulleen.

Huomautuksissa ilmoitetaan pesänhoitajan havainnot seikoista, jotka kuuluvat konkurssituomiossa viran puolesta ratkaistaviksi ja jotka pesänhoitajan käsityksen mukaan johtavat valvonnan tai etuoikeuden jättämiseen tutkimatta tai sen hylkäämiseen. Näitä seikkoja ovat esimerkiksi:

1. valvonnan saapuminen määräajan jälkeen,

2. valvontojen päällekkäisyys,

3. valvonnan yksilöimättömyys,

4. valvonnan perusteen syntyminen konkurssin alkamisen jälkeen,

5. lakiin perustumattomat etuoikeusvaatimukset ja

6. kohdassa 2.2 mainitut virheet ja puutteet, joita ei ole oikaistu tai täydennetty kohdan 2.3 mukaisen menettelyn perusteella.

Tässä kohdassa on mahdollista myös esittää muita havaintoja valvonnoista, jotka pesänhoitaja katsoo tarpeelliseksi saattaa tuomioistuimen tai velkojien tiedoksi. Nämä huomautukset on kuitenkin laadittava siten, että velkojille tai tuomioistuimelle ei jää epäselväksi, onko pesänhoitaja tarkoittanut huomautuksellaan seikkaa, jonka perusteella tuomioistuimen tulisi jättää valvonta tutkimatta tai hylätä se. Pesänhoitajan on huomautettava tiedossa olevasta valvottuun saatavaan liittyvästä vireillä olevasta oikeudenkäynnistä, erityisesti jos se ei ilmene valvonta-asiakirjoista.

Pesänhoitajan on aina riitautettava valvonta sen perusteettomilta osilta siltä varalta, ettei perusteeton valvonta jää tutkimatta tai tule hylätyksi konkurssituomiossa pesänhoitajan huomautuksen mukaisesti.

Jos huomautus koskee seikkaa, jonka perusteella pesänhoitajan käsityksen mukaan valvottua saatavaa tai sen osaa ei tulisi vahvistaa konkurssituomiossa ja pesänhoitaja on tämän vuoksi jättänyt merkitsemättä valvotun saatavan luettelon edellisessä kohdassa tuomittavaksi ja maksettavaksi, valvonta tai sen merkitsemättä jätetty osa on ilmoitettava huomautuksen yhteydessä. Valvontaluettelo on aina laadittava siten, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi valvotun saatavan kokonaismäärä.

3.5 Riitautukset

Riitautukset merkitään valvontaluetteloon omalle sivulleen.

Pesänhoitajan tulee pyrkiä ilmoittamaan valvottuja saatavia vastaan aiheelliseksi katsomansa riitautukset jo valvontaluettelossa. Siinä on mainittava

  • velkojan nimi,
  • valvonnan numero,
  • miltä osin (peruste ja/tai määrä) valvonta riitautetaan ja
  • riitautuksen pääasialliset perusteet, ellei valvontaluettelon liitteenä ole erillistä riitautuskirjelmää.

Konkurssisäännön 35 §:n 2 momentin mukaisesti riitautuksen tulee sisältää yksilöity vaatimus, seikat, joihin vaatimus perustuu, todisteet, jotka riitautuksen käsittelyssä aiotaan esittää sekä, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen. Riitautuskirjelmän on voitava käydä riitautusoikeudenkäynnin kirjallisessa valmistelussa asianosaisen ainoana kirjallisena esityksenä riita-asiasta. Jos valvontaluetteloon kirjattu riitautus ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia, varsinainen rii-tautuskirjelmä on tehtävä riitautusten määräpäivään mennessä.

Riitautus on merkittävä valvontaluetteloon siten, että valvontaluettelosta käy yksiselitteisesti ilmi valvotun saatavan kokonaismäärä.

3.6 Tieto huomautuksesta tai riitautuksesta velkojalle

Neuvottelukunta suosittaa, että pesänhoitaja toimittaa otteen valvontaluettelosta välittömästi sen valmistuttua niille velkojille, joiden valvonnoista pesänhoitaja on tehnyt huomautuksen tai riitautuksen.

4. Luettelon toimittaminen käräjäoikeudelle ja velkojille

Luettelo on toimitettava konkurssituomioistuimelle viimeistään kaksi viikkoa ennen muistutusten määräpäivää. Velkojilla ja velallisella on oikeus pyynnöstä ja kohtuulliset kopio- ja lähetyskulut korvaamalla saada jäljennös valvontaluettelosta. Luettelo on pidettävä nähtävänä pesänhoitajan toimitiloissa maksutta.

5. Jälkivalvonnan käsittely

Velkojalle saattaa syntyä oikeus valvoa saatavansa paikalletulopäivän jälkeen (jälkivalvonta). Velkojalla on voinut olla laillinen este valvoa saatavaansa paikalletulopäivänä. Vastaajalle, joka takaisinsaantikan-teen johdosta joutuu palauttamaan saamansa suorituksen konkurssipesään, annetaan takaisinsaantiasian tuomiossa osoitus valvoa hänelle syntyvä saatava velalliselta. Myös muun riita-asian oikeudenkäynnin seurauksena saattaa syntyä oikeus jälkivalvontaan.

Mikäli takaisinsaantiasia saadaan sovittua, sopimuksen seurauksena syntyvä saatava velalliselta voidaan valvoa jälkikäteen.

Pesänhoitajan on tehtävä valvontaluetteloon jälkivalvonnan aiheuttama lisäys ja ilmoitettava siitä tuomioistuimelle. Pesänhoitajalla on velvollisuus tarkistaa jälkivalvonta ja esittää tarpeelliset muistutukset.

Tuomioistuin voi määrätä, että valvonnassa julkaistaan velkojan kustannuksella virallisessa lehdessä kuulutus, josta ilmenevät saatavan riitauttamista varten tarpeelliset tiedot, tai että kuulutuksesta annetaan velkojan kustannuksella asianosaisille muutoin tieto.

6. Päiväys ja allekirjoitukset

Helsingissä 1. päivänä joulukuuta 1997

Matti Nenonen Eeva Arko-Koski
puheenjohtaja sihteeri

Tarkistettu Helsingissä, 3. syyskuuta 2001

Matti Nenonen Petri Hirsimaa
puheenjohtaja sihteeri



 
Julkaistu 24.4.2014