3/96 Jako-osuuksien maksaminen

1. Yleistä

Konkurssimenettelyn tavoitteena on saada velkojien saataville mahdollisimman suuret jako-osuudet viivytyksettä. Ennen jako-osuuksien maksamista pesänhoitajan on kuitenkin aina varmistuttava siitä, että kaikki massavelat tulevat pesän varoista suoritetuiksi.

Toimitsijamiesten on KS 101 §:n mukaan esitettävä jakoehdotus velkojainkokoukselle, kun alioikeus on antanut konkurssituomion ja kun jaettavia varoja on kertynyt konkurssipesään. Jakoehdotuksen on noudatettava velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (MJL) mukaista järjestystä.

Jako-osuus on laskettava KS 102 §:n mukaan kaikille konkurssissa valvotuille saataville, jollei valvontaa ole hylätty tai jätetty tutkimatta lainvoimaisella tuomiolla.

Jako-osuutta maksetaan vain velkojalle, jonka valvonta on hyväksytty ja kiinteämääräinen tai siltä osin kuin se on muodostunut kiinteämääräiseksi.

Jako-osuuksia voidaan maksaa lopullisina (kertasuorituksena tai useampana suorituksena) tai ennakkojako-osuuksina. KS 75 § mahdollistaa ennakkojako-osuuksien maksamisen valvotuille saataville jo ennen konkurssituomion antamistakin. Tätä mahdollisuutta on syytä käyttää erityisesti selvien, etuoikeutettujen saatavien maksuun, joille muutoin kertyy korkoja jakopäivään saakka. Ennakon maksamisesta voidaan vaatia vakuus.

2. Jako-osuuksien maksaminen konkurssimenettelyn kuluessa

2.1. Maksun ajankohta

Konkurssituomion jälkeen pesänhoitajan tulee KS 101 §:n mukaan esittää velkojainkokouksessa jakoehdotus. Kun pesän selvittäminen ja realisaatio on tässä vaiheessa vielä kesken, jakoehdotus ja jako-osuuksien maksaminen tapahtuu käytännössä vasta paljon myöhemmin. Pesänhoitajan tulee riittävän realisaatiokertymän, pesän keskeneräisten asioiden ja muiden seikkojen perusteella harkita, missä vaiheessa on tarkoituksenmukaista maksaa ensimmäiset jako-osuudet.

Yleisenä sääntönä on kuitenkin pidettävä sitä, että jako-osuuksia on maksettava pesän rahatilanteen sen salliessa. KS 105 §:n nojalla pesänhoitajan on maksettava velkojille jako-osuutta aina silloin, kun velkojille voidaan maksaa vähintään viiden prosentin jako-osuus. Käytännössä näin ei yleisesti menetellä, koska pienten ennakkojako-osuuksien maksamisesta aiheutuu kohtuuttoman paljon vaivaa ja myös kustannuksia.

2.2. Hylätyt valvonnat

KS 102 §:n perusteella jako-osuus on laskettava myös sellaiselle valvotulle muulle kuin viimesijaiselle saatavalle, joka on hylätty konkurssituomiossa, mutta hylkäys ei ole tullut lainvoimaiseksi. Tällaiselle valvotulle saatavalle tuleva jako-osuus on KS 103 §:n mukaan laitettava erilleen, kunnes konkurssituomiosta tulee saatavan osalta lainvoimainen. Velkojan jako-osuutta vastaava määrä voidaan säilyttää myös konkurssipesän pankkitilillä.

Jos valvonta myöhemmin hyväksytään, velkojalla on oikeus saada jako-osuudelleen korkoa. Korkoa maksetaan jako-osuuden maksupäivään saakka alkaen siitä päivästä, jona jako-osuudet maksettiin muille velkojille. Korkona maksetaan se määrä, joka maksettavalle jako-osuudelle on kertynyt talletuksen perusteella tai laskennallisena eränä pesän tilillä.

2.3. Riitautetut valvonnat

Mikäli velkojan saatava on riitautettu eikä riitautusasia ole tullut lainvoimaisesti ratkaistuksi, noudatetaan, mitä edellä kohdassa 2.2. on hylätyistä valvonnoista todettu. KS 103 §:n nojalla velkojalla on myös vastaava oikeus saada jako-osuudelleen korkoa.

2.4. Ehdolliset ja enimmäismääräiset valvonnat

KS 102 §:n perusteella pesänhoitajan on laskettava jako-osuus myös saatavalle, joka on valvottu ehdollisena tai enimmäismääräisenä. Nämä saatavat otetaan huomioon muiden velkojien jako-osuuksia määrättäessä. Ennen velkojan esittämää hyväksyttävää selvitystä saatavan lopullisesta määrästä ehdollisen tai enimmäismääräisen saatavan jako-osuus ei kasva korkoa velkojalle vaan varat säilytetään pesän lukuun.

Ehdollisen tai enimmäismääräisen saatavan velkojalle on maksettava jako-osuus sen jälkeen kun velkoja on esittänyt hyväksyttävän selvityksen saatavasta pesänhoitajalle. Hyvään pesänhoitotapaan kuuluu, että myös tämä jako-osuus maksetaan viivytyksettä.

Vastaavalla tavalla voidaan menetellä, jos on odotettavissa takaisinsaantikanteisiin perustuvia jälkivalvontoja.

2.5. Valvottuja saatavia koskevat takaukset

Päävelkoja ja takaaja voivat valvoa samaa saatavaa. Velkojalla on valvontavelvollisuus, mutta takaajalla on rinnakkainen oikeus valvoa ehdollinen takautumissaatavansa velalliselta.

Päävelan maksun perusteella takaajalle syntyy regressioikeus velalliseen nähden. Kun päävelkoja on saanut suorituksen takaajalta, tulee pesänhoitajan maksaa jako-osuus takaajalle. Takauksia ja muita vakuuksia voi olla useita ja esim. osasuorituksia voi kertyä eri lähteistä. Yksiselitteistä jako-ohjetta eri tilanteiden varalle ei voida tässä antaa.

Vierasvelkapantin asema konkurssimenettelyssä on sama kuin takaajan.

2.6. Velkojan pantti

Jako-ehdotuksen laatimishetkellä vielä myymätöntä velallisen omistamaa panttia hallussaan pitävän velkojan tarkkaa jako-osuutta ei voida laskea. Velkojalla on etuoikeus saatavansa vakuutena olevaan pantattuun omaisuuteen ja tämän arvon ylittävältä osalta oikeus jako-osuuteen muiden velkojien tavoin.

Neuvottelukunta suosittaa, että panttivelkojan jako-osuus lasketaan jo konkurssimenettelyn aikana KS 105 b §:n mukaisesti niin, että huomioon otetaan arvioitu pantin arvo ja jako-osuus määritellään loppuosalle saatavaa.

Sekä pesänhoitajan että panttivelkojan intressissä on pyrkiä arvioimaan vakuutena olevan pantin arvo mahdollisimman tarkasti jo ennen pantin realisointia tai loppukokousta. Pantin arvo on perustettava arviolausuntoihin tai muuhun luotettavaan arviointimenettelyyn.

Panttivelkojan saaman ennakkojako-osuuden takaisinmaksamisesta on vaadittava takaisinmaksu- ja koron maksusitoumus sekä vakuus, jos velkojan maksukykyä mahdollisessa ennakkojako-osuuden palautustilanteessa ei voida pitää selvänä. Neuvottelukunta suosittaa käytettäväksi sellaista korkokantaa, joka vastaa pesän varoille muutoin maksettavaa korkoa.

2.7. Yrityksen saneerauksen yhteydessä syntynyt saatava

Käytännössä merkityksellinen etuoikeus on MJL 3 a §:n mukainen yrityksen saneerauksen yhteydessä syntyneiden saatavien etuoikeus. Parhaalla yleisellä etuoikeudella maksetaan selvittäjän ja valvojan palkkio ja kulujen korvaus. Tämän jälkeen maksetaan saneerausmenettelyn aikana syntyneet saatavat, jos konkurssi on alkanut ennen saneerausohjelman päättymistä tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saneerausmenettely on ilman saneerausohjelman vahvistamista lakannut.

Näille etuoikeutetuille saataville on maksettava korkoa varojen tilittämiseen saakka. Sen vuoksi jako-osuuksia on maksettava heti pesän rahatilanteen salliessa.

KS 24 §:n mukaan pesänhoitajan pitää ottaa yrityksen saneerauksen alkamisen ja lakkaamisen välisenä aikana syntynyt saatavan etuoikeus huomioon, vaikka velkoja ei olisi tehnyt sitä koskevaa vaatimusta, jos etuoikeuden peruste ilmenee valvontakirjasta.

2.8. Yrityskiinnityksen etuoikeus

Kun etuoikeusjärjestyksessä edellä olevat saatavat ovat tulleet suoritetuiksi, konkurssissa jaetaan MJL 5 §:n mukaan saatavalle, jonka vakuutena on yrityskiinnityslaissa (634/84) tarkoitettu yrityskiinnitys, ennen muita saatavia 50 prosenttia kiinnitetyn omaisuuden arvosta. Omaisuuden arvolla tarkoitetaan kiinnityksen kohteena olevan omaisuuden realisointitulosta sen jälkeen, kun myyntihinnasta on vähennetty konkurssipesän kulut ja palkkiot sekä parempisijaiset saatavat. Jos konkurssipesässä on myös yrityskiinnityksen ulkopuolista omaisuutta suositellaan kulujen ja palkkioiden kohdentamista molempien omaisuuserien tuottoon esim. työmäärään, kustannusten kohdentumiseen tai markkamääriin perustuvassa, oikeutetussa suhteessa.

Yrityskiinnityksen tuottama etuoikeus on saatavan pääomalla, konkurssia edeltävän kolmen vuoden koroilla sekä myös konkurssin aikana saatavalle jakopäivään saakka kertyvillä koroilla. Sen vuoksi jako-osuuksia yrityskiinnityssaataville on pyrittävä maksamaan mahdollisimman nopeasti. Velkojalla on oikeus määrätä jako-osuuden kohdentamisesta koron ja pääoman kesken. Lopullista jako-osuutta laskettaessa velkojalla ei ole oikeutta periä korkoa sille määrälle, joka velkojalle on tätä ennen maksettu jako-osuutena.

Se osa yrityskiinnitysvelasta, jolle ei riitä suoritusta kiinnitetyn omaisuuden puolikkaasta, on vakuudetonta velkaa yhtäläisin oikeuksin muiden velkojien kanssa.

2.9. Vähäiset jako-osuudet

Suhteellista jakoperiaatetta noudatettaessa voi pesästä tulla tilitettäväksi lukuisia hyvinkin pieniä jako-osuuksia. KS 105 a §:n ja sen nojalla annetun asetuksen (1593/1992) perusteella velkojat, joiden saamiselle kertyy vähäinen, voimassaolevan asetuksen mukaan alle 300 markan, jako-osuus, voidaan jättää jaossa huomioon ottamatta. Yleensä näin menetellään, koska tällaisten saatavien käsittelystä aiheutuva työmäärä ei ole järkevässä suhteessa saatavan taloudelliseen arvoon.

Vaihtoehtoisesti tällaiset suoritukset voidaan myös maksaa. Maksu voi olla perusteltu erityisesti, jos se on vähätöisempi vaihtoehto kuin jättää saatavat huomioon ottamatta jako-osuuksia suoritettaessa.

Suoritettaessa jako-osuuksia osasuorituksina ennen loppukokousta voidaan alle 300 markan jako-osuudet jättää suorittamatta, vaikka olisi ilmeistä, että lopullisen jako-osuuden määräksi tulee yli 300 markkaa. Pesänhoitajan on tällöin varmistettava, että pesän varat riittävät lopullisia jako-osuuksia suoritettaessa kaikkiin vähintään 300 markan jako-osuuksiin.

3. Lopullinen jako-osuus

Pesä voidaan lopettaa sen jälkeen kun konkurssipesässä ei ole keskeneräisiä asioita tai kun ne eivät olennaisesti vaikuta jako-osuuksien määrään. KS 105 §:n mukaan lopputilitys on laadittava kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pesä edellä mainitun mukaisesti voidaan lopettaa.

Lopputilitys voidaan KS 105 b §:n mukaan laatia, vaikka velkojan panttia ei ole myyty ennen jako-ehdotuksen laatimista. Pesänhoitajan on tällöin arvioitava pantti ja kuultava panttivelkojaa laatimastaan arviosta. Neuvottelukunta suosittaa, että pesänhoitaja pyytää pantinhaltijalta kirjallisen lausunnon asiasta. Lopputilityksen yhteydessä pesänhoitajan on esitettävä oma arvionsa ja panttivelkojan lausuma konkurssipesän loppukokoukselle. Loppukokouksen tulee sille esitetyn selvityksen perusteella päättää, mille osalle panttivelkojan saatavan jako-osuus lasketaan. Loppukokousta ei ole syytä pitää, jos panttikohteen arviointi osoittautuu panttivelkojaa kuultaessa tai muulla perusteella erityisen vaikeaksi.

Pesänhoitajan on tehtävä laskelma kaikista tuomituista saatavista, jako-osuuksien lopullisesta määrästä ja suoritetuista ennakoista. Jos velkojan lopullinen jako-osuus jää alle 300 markan, se voidaan jättää maksamatta. Näin säästyvät varat on maksettava muille velkojille niiden jako-osuuksien suhteessa.

Lopulliset jako-osuudet voidaan maksaa viipymättä loppukokouksen jälkeen. Jos jako-osuuslaskelmaan tai lopputilityksen hyväksymiseen on loppukokouksessa ilmoitettu tyytymättömyyttä tai muutoin on ennakoitavissa, että lopputilitystä moititaan, on syytä odottaa päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

4. Menettely jako-osuuksia selvitettäessä

Pesänhoitajan tulee lähettäessään julkisen haasteen velkojille pyytää näitä ilmoittamaan valvontakirjelmässä osoiteyhteystietonsa. Lisäksi on syytä kysyä myös pankkitili, jolle mahdollinen jako-osuus voidaan suorittaa.

Pesänhoitajan tulee selvittää velkojan todellisen saatavan määrä ennen jako-osuuksien maksamista voidakseen ottaa huomioon mahdolliset panttirealisaatiot, kuittaukset sekä saatavien siirtymiset takaajille tai kanssavelalliselle. Pesänhoitaja voi pyytää velkojaa ilmoittamaan saatavansa pääoman tarkan määrän sekä laskemaan korkosaamisensa konkurssin alkamispäivään asti ja tarvittaessa konkurssin alkamispäivän jälkeen. Vaihtoehtoisesti pesänhoitaja voi lähettää velkojalle esityksen jako-osuuden maksamisesta.

Pesänhoitajan on selvitettävä konkurssituomiossa hylättyjen ja riitautettujen valvontojen myöhempi käsittely. Lisäksi pesänhoitajan on selvitettävä myös ehdollisina ja enimmäismääräisinä valvottujen saatavien lopullinen määrä. Tässä tarkoituksessa pesänhoitaja voi tiedustella velkojalta saatavan muodostumista lopulliseksi, jos saatavaa ei ole konkurssituomiossa kiinteämääräisesti hyväksytty. Pesänhoitaja voi tehdä tiedustelun esim. siinä yhteydessä kun lähettää vuosiselonteon konkurssipesän hallinnosta.

5. Ilmoitukset jako-osuuksien suorittamisesta

Pesänhoitajan on velkojille vuosittain toimitettavassa selonteossaan esitettävä arvio jako-osuuksien maksuajankohdasta ja määrästä siten kuin konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksessa 1/15.11.1995 on todettu. Velkojat voivat tehdä luottotappiokirjauksen siitä osasta saatavastaan, jolle ei todennäköisesti tule kertymään jako-osuutta konkurssissa. Sen vuoksi pesänhoitajan arvion kertymästä tulisi olla mahdollisimman realistinen.

Pesänhoitajan on lisäksi velkojan pyynnöstä toimitettava tälle erillinen jako-osuustodistus. Jos jako-osuuksien laskeminen ei todistusta pyydettäessä ole vielä mahdollista, pesänhoitaja on aina kuitenkin ilmoitettava velkojalle syy, miksi todistusta ei voida vielä antaa.

6. Lopputilityksen jälkeen ilmenevät varat

Pesälle saattaa ilmetä lopputilityksen jälkeen varoja esimerkiksi sen perusteella, että arvottomana pidetystä saatavasta kertyykin varoja. Tämän vuoksi loppukokouksessa on päätettävä, kuinka myöhemmin mahdollisesti tulevat varat käytetään pesän lisäkuluihin ja velkojien hyväksi. Mikäli lopputilityksen jälkeen ilmenevien varojen jakamisesta velkojille on päätetty loppukokouksessa, uutta loppukokousta ei tarvitse kutsua koolle. Uutta loppukokousta ei ole välttämätöntä pitää siinäkään tapauksessa, että myöhemmin kertyneiden lisävarojen määrä on vähäinen ja varojen jako tapahtuu noudattaen samoja periaatteita kuin aikaisemmin. Tällaisesta jaosta on kuitenkin annettava tieto velkojille.

Helsingissä, 17. kesäkuuta 1996

Matti Nenonen Eeva Arko-Koski
Puheenjohtaja sihteeri

Tarkistettu Helsingissä, 13 maaliskuuta 2001

Heikki Nousiainen Eeva Arko-Koski
Varapuheenjohtaja sihteeri



 
Julkaistu 24.4.2014