Konkurssiasiamiehen toimisto mukana kehittämässä talousrikollisuuden torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä: pesänhoitajille tutkintapyyntömalli ja selvittäjän ilmoitusvelvollisuuden selvittämishanke

Julkaistu 16.6.2020

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi vuosille 2020–2023.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa keskitytään seuraavina vuosina terveen kilpailun ja reilujen työmarkkinoiden edistämiseen, harmaan talouden ennaltaehkäisyyn, viranomaisten toimintaedellytyksien turvaamiseen ja viranomaisyhteistyön edistämiseen. Toimenpideohjelman 23 hanketta tukevat valittujen strategisten tavoitteiden toteutumista tällä hallituskaudella.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteena on:

1) edistää yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita,

2) ennalta estää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta,

3) turvata harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjuvien viranomaisten toimintaedellytykset sekä

4) kehittää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä.

Uusi toimenpideohjelma sisältää myös kaksi konkurssiasiamiehen toimistolle kuuluvaa hanketta, joiden tavoitteena on kehittää talousrikollisuuden torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä. Ensimmäisessä hankkeessa laaditaan viranomaisyhteistyönä pesänhoitajille tutkintapyyntömalli. Lisäksi ohjeistetaan, mitä liiteaineistoa tutkintapyyntöihin tulisi sisällyttää.

Hankkeen tavoitteena on yhdenmukaistaa tutkintapyyntöjen sisältöä ja liiteaineistoja, koska tutkintapyyntöä hyödynnetään yhä useammin esitutkinnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hyvin valmistellut tutkintapyynnöt sujuvoittavat mahdollista rikosprosessia ja helpottavat tutkinnan kohdentamista. Konkurssiasiamiehen toimisto tekee selvityksen pesänhoitajien tutkintapyynnöistä kesällä 2020. Tutkintapyyntömalli valmistuu vuoden 2021 aikana.

Konkurssiasiamiehen toimiston toisessa hankkeessa selvitetään, tulisiko yrityssaneerauksen selvittäjille asettaa velvollisuus tehdä rikosilmoitus velalliseen kohdistuvista epäilyistä. Tällä hetkellä ilmoitusvelvollisuus koskee ainoastaan konkurssipesän pesänhoitajaa (KonkL 14:5.4).

- Olemme havainneet, että yrityssaneerausta käytetään myös maksukyvyttömän velallisyrityksen elinkaaren keinotekoiseen pidentämiseen. Menettelyn aikana tehdään esimerkiksi varallisuusjärjestelyjä ja vasta sitten hakeudutaan konkurssiin. Tällaista toimintaa haluamme torjua, konkurssiasiamies Helena Kontkanen avaa selvitystyön taustoja.

Selvittäjän ilmoitusvelvollisuuden hyödyt voisivat olla moninaiset. Sen myötä tutkinta saataisiin vireille nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tämä puolestaan voisi lyhentää mahdollisen rikosprosessin kokonaiskestoa, estää rikosvahinkojen kasvua ja parantaa rikoshyödyn takaisinsaantia. Tulee kuitenkin samalla arvioida, miten ilmoitusvelvollisuus soveltuisi saneerausmenettelyn yhteyteen ja selvittäjän rooliin. Selvitys ilmiön laajuudesta ja ilmoitusvelvollisuuden tarpeesta tehdään vuoden 2020 aikana.

Konkurssiasiamiehen toimisto toteuttaa hankkeet yhteistyössä Poliisin, Verohallinnon ja Syyttäjänlaitoksen kanssa. Kontkasen mukaan toimenpideohjelman voima on viranomaisten yhteistyössä.

- Yhdessä tekemisen kautta syntyy tehokkaampia toimenpiteitä, joissa on huomioitu kaikki näkökohdat eri puolilta valtionhallintoa, summaa Kontkanen.

Linkit strategiaan ja toimenpideohjelmaan www.harmaa-talous-rikollisuus.fi www.harmaa-talous-rikollisuus.fi


Lisätietoja:

konkurssiasiamies Helena Kontkanen, puhelin 02956 65102

konkurssiylitarkastaja Urpo Mäkelä, puhelin 02956 65114


Liitetiedostot