Yrityssaneerausmenettely

Saneerausmenettely pääpiirteittäin

Saneerausmenettelyn aloittaminen

Laki yrityksen saneerauksesta koskee kaikkia yritysmuotoja, myös yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys (velallinen) voi tehdä hakemuksen tuomioistuimelle saneerausmenettelyn aloittamiseksi. Aloittamisen edellytyksenä on, että velallista uhkaa maksukyvyttömyys tai että velallinen on jo maksukyvytön. Menettely voidaan aloittaa myös jos ainakin kaksi merkittävää velkojaa hakevat menettelyn aloittamista yhdessä velallisen kanssa tai puoltavat velallisen tekemää hakemusta Myös velkoja voi tehdä hakemuksen velallista koskevan saneerausmenettelyn aloittamiseksi.

Laissa luetellaan ne seikat, jotka ovat esteenä saneerausmenettelyn aloittamiselle ja jotka ovat tietyin poikkeuksin perusteita jo aloitetun menettelyn keskeyttämiselle. Saneerausmenettelyä ei voida aloittaa, jos velallinen on maksukyvytön ja on todennäköistä, että tilannetta ei saneerausohjelman avulla voida kestävällä tavalla korjata. Menettelyn esteen muodostaa myös se, ettei velallinen todennäköisesti kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkojaan. Saneerausmenettelyä ei voida myöskään aloittaa, jos on perusteltua syytä olettaa, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on velkojan perintätoimien estäminen tai muu velkojan taikka velallisen oikeuden loukkaaminen. Menettelyn esteen muodostaa myös se, että on perusteltua syytä olettaa, ettei saneerausohjelman aikaansaamiselle tai vahvistamiselle ole edellytyksiä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos jo ennalta on ilmeisen selvää, ettei velallinen nauti sellaista velkojien vähimmäisluottamusta, joka on välttämätön saneerausohjelman vahvistamiseksi. Menettely estyy lisäksi, jos saneerausmenettelyn kustannuksia ei pystytä maksamaan tai velallisen kirjanpidossa on olennaisia puutteita tai virheitä.

Menettelyn aloittamisen oikeusvaikutukset

Tuomioistuin päättää siitä, aloitetaanko saneerausmenettely. Päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta aikaansaa kaikkia ennen hakemuksen vireilletuloa syntyneitä velkoja (saneerausvelat) koskevan maksu-, perintä- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden kiellon. Myös vakuusvelat kuuluvat kieltojen piiriin, joten velkojalla ei ole oikeutta muuttaa rahaksi velan vakuutena olevaa omaisuutta. Rahaksimuuttoon velkoja voi kuitenkin saada tuomioistuimen luvan. Maksukiellon estämättä pitää maksaa muun muassa työntekijöiden palkkoja. Hakemuksen vireilletulon jälkeen syntyvät velat pitää maksaa ja niitä voidaan myös periä normaalisti. Tuomioistuin voi hakemuksen vireille tultua hakijan vaatimuksesta määrätä edellä mainitut kiellot olemaan väliaikaisina voimassa jo ennen menettelyn alkamista, jos siihen harkitaan olevan tarvetta. Saneerausmenettelyn aloittaminen aikaansaa niin sanotun rauhoitusajan, jonka aikana saneerausvelalliselle laaditaan saneerausohjelma.

Saneerausohjelma

Saneerausohjelma sisältää määräykset velallisen toiminnan jatkamiseen, muuttamiseen tai lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ja järjestelyistä sekä velkojen järjestelyistä, joiden tavoitteena on korjata yrityksen toimintaedellytyksiä. Saneerausohjelma kestää yleensä useita vuosia. Saneerausohjelman suoritettuaan yritys vapautuu saneerausveloistaan siltä osin kuin niille ei ohjelman mukaan pitänyt maksaa suorituksia. Saneerauksessa velkojalle tuleva suoritus ei saa olla arvoltaan pienempi kuin mitä velkoja saisi velallisen konkurssissa.

Yrityssaneerauslaissa ei määritellä saneerauksen vaatimia liiketaloudellisia toimenpiteitä. Laista ilmenee yleisesti, mitkä selvitykset saneerausohjelman tulee sisältää ja mistä asioista ohjelmassa tulee määrätä. Seikkaperäisempiä säännöksiä laissa on velkajärjestelyn keinoista, joita saneerausvelkoihin voidaan soveltaa. Velkajärjestelyn keinoina tulevat kysymykseen maksuaikataulun muuttaminen, maksuerien lukeminen ensin pääoman ja vasta sitten luottokustannusten suoritukseksi, jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuuden alentaminen sekä velan määrän alentaminen. Vakuusvelat ovat erityisasemassa ennen muuta sillä tavoin, että velan määrää ei voida alentaa siltä osin kuin vakuuden arvo sen kattaa.

Selvittäjä

Menettelyn aloittamisesta päättäessään tuomioistuin määrää selvittäjän, jonka tehtävänä on laatia selvitys velallisen taloudellisesta tilanteesta, huolehtia tarpeen mukaan velallisen aikaisemman liiketoiminnan tarkastuksesta sekä valvoa velkojien etua ja vastata velallisen toiminnan seurannasta menettelyn aikana. Selvittäjän lisäksi voidaan asettaa velkojatoimikunta, joka neuvoa-antavana elimenä avustaa selvittäjää.

Selvittäjän tehtäviin kuuluu laatia ehdotus saneerausohjelmaksi yhteistyössä asianosaisten kanssa. Ohjelmaehdotuksen voi laatia myös velallinen taikka määrätyn suuruista taloudellista etua edustava velkoja.

Saneerausmenettelyn aikana velallisella säilyy määräysvalta yrityksen omaisuutta koskevissa ja tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvissa asioissa. Velallinen ei kuitenkaan voi ilman selvittäjän suostumusta esimerkiksi myydä yrityksen käyttöomaisuutta, ottaa merkittävää uutta velkaa tai ryhtyä muihin toimiin, jotka voivat vaarantaa saneerauksen edellytyksiä.

Saneerausohjelman vahvistaminen

Tuomioistuin päättää saneerausohjelman vahvistamisesta sen jälkeen, kun velkojat ovat saaneet tilaisuuden perehtyä ohjelmaehdotukseen sekä ilmaista kantansa ja äänestää siitä. Äänestystä varten velkojat jaetaan saatavansa perusteen mukaan velkojaryhmiin. Tuomioistuin tutkii, että laissa säädetyt edellytykset ohjelman vahvistamiselle ovat olemassa. Tuomioistuin ei ota kantaa ohjelman liiketaloudelliseen sisältöön. Saneerausohjelma voidaan vahvistaa jos kaikki velkojat siihen suostuvat. Yleensä käytännössä saneerausohjelma hyväksytään laissa määrätyin edellytyksin kaikkien velkojaryhmien enemmistön ja tietyissä tilanteissa yhdenkin velkojaryhmän enemmistön kannattamana. Saneerausmenettelyn aloittamisesta ohjelman vahvistamiseen kuluu keskimäärin yhdeksän kuukautta.

Kun saneerausohjelma on vahvistettu, sen sisältö määrää saneerausvelkojen ehdot ja korvaa siten kyseisten velkasuhteiden aikaisemmat ehdot. Tuomioistuimen vahvistama saneerausohjelma kelpaa tarvittaessa sellaisenaan täytäntöönpanoperusteeksi velkojalle samalla tavoin kuin suoritukseen velvoittava tuomio.

Saneerausohjelman toteuttaminen

Saneerausohjelman toteuttaminen on ensisijaisesti velallisen vastuulla. Ohjelman ajaksi voidaan määrätä valvoja, jonka tehtävänä on velkojien lukuun seurata ohjelman toteuttamista ja huolehtia sellaisista ohjelmassa mahdollisesti edellytetyistä toimenpiteistä, joiden suorittaminen ei kuulu asianosaisille. Valvojan on määräajoin annettava velkojille selonteko saneerausohjelman toteutumisesta. Jollei valvojaa ole, selontekovelvollisuus on velallisella itsellään.

Saneerausohjelmassa määrätty velkajärjestely tai saneerausohjelma kokonaisuudessaan voidaan määrätä raukeamaan. Velkajärjestely voi raueta, jos velallinen on olennaisella tavalla laiminlyönyt ohjelman mukaisen velvollisuutensa velkojalle. Koko saneerausohjelma voidaan määrätä raukeamaan, jos käy ilmi, että ohjelman vahvistamiselle olisi ollut este. Este voi olla esimerkiksi se, että velallinen on saneerausmenettelyn kohteena olevassa toiminnassa syyllistynyt velallisen rikokseen. Ohjelma voidaan määrätä raukeamaan myös, jos velallinen on rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa eikä rikkomus ole vähäinen.

 
Julkaistu 4.7.2018