Vuosi 2019 – katsaus maksukyvyttömyyslukujen taakse

29.1.2020 #18

Vuosi 2019 – katsaus maksukyvyttömyyslukujen taakse

Vuosi 2019 oli konkurssilukujen valossa tavanomaisen vilkas. Vaikka taloudessa on edetty myönteisen, tosin hidastuvan talouskasvun aikaa, konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyjä on alkanut tasaiseen tahtiin.

Käräjäoikeuksiin tehtiin viime vuonna 2 597 konkurssihakemusta, mikä on 2,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Hakemuksista keskimäärin 75 prosenttia johtaa konkurssimenettelyn aloittamiseen. Konkursseja alkoi viime vuonna 1 990 kappaletta, mikä merkitsee tosiasiallisesti 5,7 prosentin kasvua vuoteen 2018 verrattuna.

Toimiala- ja aluekohtaisia eroja on kuitenkin varsin paljon. Tilastokeskuksen mukaan konkurssihakemukset lisääntyivät eniten rakentamisen päätoimialalla, jossa kasvua oli 8,4 prosenttia. Vielä jokin aika sitten kaupan alan konkurssiluvut olivat korkealla, mutta viime vuonna niiden määrä laski vastoin yleistä trendiä 6,3 prosentilla. Myös alueelliset erot ovat suuria: Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa konkurssihakemukset lisääntyivät 15–18 prosenttia, kun taas Lapissa hakemukset vähenivät 18 prosenttia ja Kainuussa peräti 35 prosenttia.

Vuonna 2019 tehtyjen yrityssaneeraushakemusten kokonaismäärä oli 366, mikä tarkoittaa 10,3 prosentin laskua vuoteen 2018 verrattuna. Tästä huolimatta saneerausmenettelyjä kuitenkin aloitettiin 2,1 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 239 kappaletta. Saneeraushakemuksista keskimäärin 2/3 johtaa menettelyn aloittamiseen. Vaikka saneeraushakemukset siis vähenivät yli 10 prosenttia, rakentamisen päätoimialalla oli kasvua 6,3 prosenttia. Alueellisesti saneeraushakemuksia tehtiin merkittävästi aiempaa vähemmän Kymenlaakson, Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnissa.

Konkurssiasiamiehen valvontaa ja toimenpiteitä kohdistetaan sekä pesänhoitajien ja selvittäjien että konkurssivelallisten toimintaan. Kummallakin suunnalla on riittänyt tehtävää. Tärkeitä välineitämme valvontatyössä ovat erityistarkastukset ja julkisselvitykset.

Velalliseen kohdistuvia kirjanpidon loppuunsaattamisia ja erityistarkastuksia tehtiin viime vuonna konkurssiasiamiehen toimiston päätöksellä ja valtion varoin yhteensä 113 kappaletta. Tämä on jonkin verran enemmän kuin muutamina viime vuosina. Kirjanpidon loppuunsaattaminen on usein tarpeen, jotta velallisyrityksen toiminnasta saadaan mahdollisimman luotettava kuva. Tarkastuksissa on ollut yleensä kyse varojen siirtoihin kohdistuvista selvitystarpeista, rikosepäilystä tai takaisinsaantiperusteiden selvittämisestä.

Konkurssipesän hallintoon kohdistuvia tarkastuksia tehtiin viime vuonna seitsemän. Vireillä oli samaan aikaan myös edellisvuonna alkaneita pesänhoitajiin kohdistuneita selvityksiä.

Julkisselvitystä käytetään erityisesti varojen puutteen vuoksi raukeamassa olevien konkurssipesien selvitystarpeisiin. Vuonna 2019 aloitettiin yhteensä 60 uutta julkisselvitystä. Suurimmassa osassa perusteena ovat olleet velallisen toimintaan kohdistuvat selvitystarpeet, mutta osassa on ollut kyse konkurssipesän hallintoon ja pesänhoitajan toimintaan liittyvistä selvityksistä.

Julkisselvityksessä oli vuoden vaihteessa lähes 500 konkurssipesää. Julkisselvitys on ollut käytössä yli 15 vuotta, ja 1.7.2019 tuli voimaan eräitä sitä koskevia lainmuutoksia. Uusien säännösten johdosta ja muutoinkin käytäntöjen yhtenäistämiseksi olemme vastikään julkaisseet ajantasaisen ohjeistuksen julkisselvityksessä noudatettavista periaatteista. Julkaisun tarkoituksena on tarjota tiivis tietopaketti julkisselvittäjille ja muillekin menettelyn osapuolille (ks. verkkosivujen Uusimmat tiedotteet).

Rikosvastuun toteutuminen on yksi konkurssiasiamiehen valvontatyön tärkeistä tavoitteista ja vuoden 2020 painopisteistä. Myös useilla eri hallitusohjelmakirjauksilla tavoitellaan tehokkaampaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Saimme vuosibudjettiimme 100 000 euron pysyvän lisärahoituksen velallisten konkurssia edeltävään toimintaan kohdistuviin erityistarkastuksiin. Lisääntyvien tarkastusresurssien avulla mahdollisuudet selvittää väärinkäytöksiä paranevat ja kiinnijäämisriski lisääntyy entisestään, mikä puolestaan antaa meille pontta jatkaa työtämme lain ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi konkurssi- ja yrityssaneerausmenettelyissä.

Jätä kommentti

Tähdellä ( * ) merkityt kohdat ovat pakollisia.