”Konkurssiveijarit kuriin ja pesänhoitoon hyvät tavat ” – konkurssiasiamiehen toimisto 25 vuotta

Julkaistu 4.3.2020  Päivitetty 5.3.2020

4.3.2020 #19

"Konkurssiveijarit kuriin ja pesänhoitoon hyvä tavat " – konkurssiasiamiehen toimisto 25 vuotta

Helsingin Sanomissa oli viime viikolla kolumni, jossa peräänkuulutettiin vanhanaikaista virkaintoa, koska "harva asia tekee kansakunnalle yhtä hyvää kuin viranomaisten rohkeus toimia". (HS 27.2.2020 Jussi Pullinen: Kiitos viranomaiset, virkaintonne on ihanaa) Rohkaisevina esimerkkeinä viime aikojen aktiivisesta otteesta mainittiin oikeuskansleri Tuomas Pöysti, Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo sekä Valviran johtaja Markus Henriksson ja aluehallintovirastot. Nämä hyvät esimerkit panivat toimittajan kysymään, onko viranomaisten mandaatti täydessä käytössä muilla yhteiskunnan aloilla.

Juuri nyt on oiva hetki pohtia asiaa omalta osaltamme. Ensimmäinen konkurssiasiamies Eero Lyytikäinen aloitti työnsä 25 vuotta sitten 1.3.1995 toimistopäällikkönä toimineen asiantuntijalakimiehen Eeva Arko-Kosken ja kahden sihteerin kanssa. Toimistopäällikkö Arko-Koski hoiti sittemmin itsekin konkurssiasiamiehen virkaa. "Konkurssiveijarit kuriin ja pesänhoitoon hyvät tavat", otsikoi Kauppalehti uutta valvontatoimintaa koskevan jutun 1.3.1995. Siinä onkin keskeinen mandaattiamme kiteytettynä.

Tarve konkursseihin kohdistuvalle valvonnalle oli 1990-luvun alun laman jälkimainingeissa kova. Konkurssiasiamies kääri hihat aikailematta, ja toimenpiteiden kohteiksi joutuivat niin rikoksia tehneet velalliset kuin pesän varoja kavaltaneet pesänhoitajatkin. Perusajatuksena oli nostaa hyvä pesänhoito kunniaan, herättää velkojat valvomaan omaa etuaan, ja huolehtia, että kaikki tapahtuu oikein ja korrektisti myös velallisen kannalta. Konkurssiasiamies oli myös uusi ase talousrikostorjunnan rintamassa. Konkurssiasiain neuvottelukunta, joka perustettiin niin ikään 1.3.1995, on suosituksillaan muovannut merkittävästi hyvää pesänhoito- ja yrityssaneeraustapaa.

Valvontatyössä joudutaan jatkuvasti arvioimaan, mikä on juuri tällä hetkellä ajankohtaista ja reagointia edellyttävää. Toimintaympäristö on vuosien kuluessa muuttunut. Nykyään on verrattain harvoin tarvetta puuttua pesänhoitajien ja selvittäjien tekemisiin. Hyvä pesänhoitotapa kehittyy enimmäkseen ohjein ja neuvoin, ja siinä tarvitaan pesänhoitajien ja konkurssiasiamiehen toimiston välistä vuorovaikutusta. Myönteisestä kehityksestä huolimatta pesänhoitajienkaan toiminta ei ihan aina ole asianmukaista. Esteellisyystapauksia ja jopa suoranaista konkurssipesän varojen väärinkäyttöä ilmenee edelleen, valvonnasta huolimatta. Ilman hetkenkään epäröintiä voi todeta, että konkurssiasiamiehen valvontatyö on yhtä tarpeellista kuin 25 vuotta sitten.

Myös konkurssivelallisten toimien selvittäminen kuuluu edelleen ydintoimintaamme. Keinovalikoima lisääntyi vuonna 2004, kun konkurssilaki toi mahdollisuuden julkisselvitykseen. Noin 60 konkurssia siirtyy vuosittain julkisselvitykseen. Erityistarkastusta ja julkisselvitystä käytetään silloin, kun velallisen toimintaan kohdistuu rikosepäilyjä tai muita selvitystarpeita. Esimerkiksi vuonna 2019 olemme koordinoineet kolmea harmaan talouden tutkintakokonaisuutta, joihin kytkeytyy useita konkurssissa olevia yhtiöitä. Osa näistä konkurssipesistä on haettu julkiselvitykseen. Talousrikostorjunnassa panostamme osaltamme eri osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön, ja parhaillaan on valmisteilla tutkintapyyntömalli yhteistyössä poliisien ja syyttäjien kanssa.

Työ konkurssiasiamiehen toimistossa on monimuotoista. Osastosihteeri Anneli Rauhaniemi ja toimistosihteeri Tiina Narvanne ovat työskennelleet toimistossa sen perustamisesta lähtien. Tein tähän loppuun pienen haastattelun saadakseni selville, mikä heille on jäänyt päällimmäiseksi mieleen toimiston tähänastista vaiheista. Vastausta ei tarvinnut kauan miettiä: "Oli todella jännittävää ja innostavaa lähteä johonkin ihan uuteen puhtaalta pöydältä. Mieleen on jäänyt, että kun pesänhoitajat alkoivat lähettää asiakirjoja konkurssiasiamiehelle, postin valtava määrä yllätti meidät kaikki."

Vuosien varrella sihteerienkin tehtävät ovat paljon muuttuneet, esimerkiksi kaikenlaiset hallinnolliset työt ovat lisääntyneet. Tiina Narvanne totesi, että loikkaus suuresta paperimäärästä sähköiseen Kosti-järjestelmään on ollut valtava, ja jatkoi: "Ja koko ajan mennään eteenpäin. Mitä vielä onkaan tulossa, kun Kosti 2.0 saadaan valmiiksi. Senkin ehtii tässä vielä nähdä." Toimisto on kasvanut neljän hengen vahvuudesta 11 virkamiehen työyhteisöksi. Kotoinen tunnelma on kuitenkin Tiina Narvanteen mukaan säilynyt: "Oma pieni porukka on vahvuus, ja aina on saatu tosi ihania työkavereita. Tätä työtä tehdään yhdessä."

Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä konkurssiasiamiehen toimiston ensimmäisten 25 vuoden aikana – niin valvottaville kuin sidosryhmille. Pidämme edelleen kunnia-asiana, että käytämme tärkeää mandaattiamme täysimääräisesti. Se onnistuu parhaiten yhdessä muiden kanssa.



Eeva Arko-Koski in memoriam


Vastikään meidät saavutti yllättäen suru-uutinen Eeva Arko-Kosken kuolemasta. Eeva oli asioihin perehtyvä ja työlleen omistautuva maksukyvyttömyysasioiden ykkösosaaja, joka otti rohkeasi kantaa tärkeänä pitämiensä asioiden puolesta. Hänen kotimaiset ja kansainväliset verkostonsa olivat laajat, ja hän piti Suomen konkurssiasiamiesjärjestelmää esillä aina tilaisuuden tullen.

Mieleen on jäänyt myös tapa, jolla Eeva emännöi tilaisuuksia ja kantoi aidosti huolta sekä henkilökunnan että vieraiden viihtymisestä ja - loistava kokki kun oli - myös iltatilaisuuksien kulinaristisista nautinnoista. Eeva oli edelleen aktiivisesti mukana esimerkiksi Insolvenssioikeudellisessa yhdistyksessä, jonka kunniapuheenjohtajaksi hänet valittiin keväällä 2018.

Eevan panos konkurssiasiamiehen toiminnan kehittäjänä sen alkutaipaleelta saakka on ollut korvaamaton. Muistamme Eevaa kiitollisuudella ja lämmöllä sekä otamme osaa läheisten suruun.

Konkurssiasiamiehen toimisto


Jätä kommentti

Tähdellä ( * ) merkityt kohdat ovat pakollisia.