Laskussa: konkurssit

30.4.2015 #10

Tilastokeskuksen viimevuotisissa supistamispaineissa maksukyvyttömyystilastot saivat armon: tietojen julkistus jatkuu entisessä laajuudessa. Hyvä niin, täytyy taas todeta. Siinä määrin mielenkiintoisia ovat eilen julkistetut tammi-maaliskuun luvut. Vaikka pelkät hake­musmäärät eivät kerro kaikkea, ala- ja aluekohtaiset tilastot konkurssi- ja yrityssaneeraus­hakemuksista ovat jälleen kiinnostava lisä talouden kokonaiskuvassa. Omasta KOSTI-tiedonhallintajärjestelmästämme saamme todellisuudessa aloitettujen menettelyjen määrät.

Jossain määrin yllättävänä voidaan pitää, että konkurssihakemusten määrä on tammi-maaliskuussa vähentynyt 23 prosentilla verrattuna vuoden takaiseen. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä pantiin vireille 700 konkurssia, tänä vuonna 209 vähemmän. Aloitettujen konkurssien määrä on vähentynyt vastaavasti 21 prosentilla. Alkuvuonna aloitettiin 475 konkurssia. Muutos on merkittävä.

Esimerkiksi kaupan päätoimialalla viime vuosi oli konkurssien kannalta erityisen synkkä, ja nyt konkurssien määrä alalla oli vähentynyt yli 34 prosentilla edellisvuotisesta. Toimialoista ainoastaan maa-, metsä- ja kalataloudessa konkurssihakemuksia on ollut enemmän kuin vuotta aiemmin (lisäystä 47 prosenttia). Alueellinen tarkastelu osoittaa edelleen selviä eroja maakuntien välillä. Keskiarvoa enemmän on laskua Uudellamaalla (32 prosenttia), Pohjois-Pohjanmaalla (29 prosenttia) ja Varsinais-Suomessa (26 prosenttia). Pientä nousua on puolestaan Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla.

Konkurssien rinnalla on hyvä tarkastella myös yrityssaneerausmääriä. Saneeraus­hakemuksissa viime vuoden laskeva trendi näyttää taittuneen. Tammi-maaliskuussa saneeraushakemuksia tehtiin 2,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitettujen menettelyjen määrä on kuitenkin laskenut 5 prosentilla. Alkuvuonna on aloitettu 83 yrityssaneerausmenettelyä.

Konkurssihakemuksen tekee noin 2/3:ssa tapauksista velkoja ja kolmanneksessa velalli­nen itse. Saneeraushakemuksen tekee käytännössä aina velallinen itse, joskin velkojat ovat voineet jo etukäteen puoltaa menettelyä ja olla siten mukana hakemuksen valmistelu­vaiheesta lähtien.

Viime vuonna ajalta 7.4.–24.8.2014 tekemämme rajallisen selvityksen mukaan yli puolessa niistä tapauksista, joissa velallinen teki saneeraushakemuksen, tuomio­istuimessa oli jo vireillä konkurssihakemus. Tämä ei vaikuta kovin toivottavalta tilanteelta. Herää kysymys tervehdyttämisen edellytyksistä ja siitä, kuinka monet saneeraukseen hakeutuvista velallisista ovat liikkeellä liian myöhään. Lain mukaan konkurssihakemus jää odottamaan saneerausmenettelyn aloittamista koskevaa ratkaisua. Mukana on myös niitä saneeraushakemuksia, jotka on tehty vain konkurssihakemuksen käsittelyn pitkittämiseksi. Johtopäätöksenä voidaan joka tapauksessa todeta, että velallisen varhaisen vaiheen toimenpiteitä maksuvaikeuksien ilmetessä on syytä edelleen rummuttaa eri foorumeilla.

Jätä kommentti

Tähdellä ( * ) merkityt kohdat ovat pakollisia.