Konkurssiasioista kysyttyä

1
Pesänhoitajan palkkio täysimittaisen konkurssin ensimmäisessä vaiheessa (KonkL 8:7)

(9kB) 1. kysymys (pdf)

Kysymys:
Konkurssiasiain neuvottelukunnan palkkiosuosituksen mukaan täysimittaisen konkurssipesän ensimmäisen vaiheen pesänhoitopalkkio perustuu tehtyihin toimenpiteisiin. Maksetaanko toimenpidepalkkio aina kaikista toimenpiteistä, esimerkiksi realisaatiotoimenpiteistä, jotka pesänhoitaja tekee ennen pesäluettelon valmistumista?

Vastaus:
Täysimittaisen konkurssimenettelyn ensimmäinen vaihe päättyy pesäluettelon valmistumiseen. Pesänhoidon on arvioitu koostuvan tuohon asti vain realisaatiota valmistelevista toimenpiteistä. Näitä ovat tavallisesti pesän haltuunotto, työ- ja muiden sopimussuhteiden selvittäminen, velallisen toiminnan selvittäminen, perintäkirjeiden lähettäminen sekä pesäluettelon ja velallisselvityksen laatiminen. Toimenpidepalkkio on tarkoitettu maksettavan vain näistä tähän pesänhoitovaiheeseen normaalisti kuuluvista toimenpiteistä. Lisäksi vaaditun toimenpidepalkkion kohtuullisuutta arvioidaan vertaamalla sitä tavanomaisen pesän työllistävyyttä kuvaavaan vertailupalkkioon.

Konkurssilain 15 luvun 6 §:n mukaan pesäluettelon valmistumisen jälkeen pidetään velkojainkokous, jossa velkojat päättävät mm. omaisuuden realisoinnista. Konkurssilain ja siihen perustuvan palkkiosuosituksen systematiikan mukaan realisaatiot tapahtuvat vasta pesäluettelon valmistumisen jälkeen. Tämän johdosta palkkiosuosituksen täysimittaisen konkurssimenettelyn vertailupalkkiotaulukot ja palkkiotaulukot on laadittu sen mukaan, että omaisuuden realisaatiosta maksetaan palkkio vasta täysimittaisen konkurssimenettelyn toisessa vaiheessa kertyvänä realisaatiotulospohjaisena pesänhoitopalkkiona. Velkojat voivat toki päättää, että myös toisen vaiheen pesänhoitopalkkio määräytyy toimenpiteiden mukaan.

Joskus realisaatio on tarkoituksenmukaista suorittaa jo ennen pesäluettelon valmistumista. Pesään kuuluvan omaisuuden luonne tai pesäluettelon laatimisen lykkääntyminen voivat edellyttää tätä. Tässäkään tilanteessa realisaatiotoimenpiteistä ei ole tarkoitus maksaa palkkiota kahteen kertaan kahdelle perusteella vaan palkkio realisaatiosta maksetaan aina osana toisen pesänhoitovaiheen palkkiota. Ensimmäisen vaiheen palkkiosta päätettäessä voidaan erikseen vahvistaa palkkio myös ensimmäisen vaiheen toimenpidepalkkion piiriin kuulumattomasta realisaatiotyöstä, mutta sitä käsitellään toisen vaiheen palkkion osasuorituksena.

Saman periaatteen mukaan määräytyy palkkio myös muista sellaisista toimenpiteistä, jotka tyypillisesti kuuluvat toiseen pesänhoitovaiheeseen, mutta jotka pesän luonteen vuoksi on poikkeuksellisesti tehty jo ensimmäisessä pesänhoitovaiheessa.

2
KIRJANPITOKUSTANNUKSET MASSAVELKANA (KONKL 16:2,2 §)

Kysymys:
KonkL 16:2.2 §:n mukaan konkurssipesä vastaa massavelkanaan velallisen kirjanpidon laatimisesta aiheutuneesta, konkurssin alkamista edeltäneiden viimeisen kahden kuukauden aikaan kohdistuvasta kohtuullisesta saatavasta. Mitä kirjanpitotyötä tämä käytännössä tarkoittaa?

Vastaus:
Asiaa ei ole laissa tai hallituksen esityksessä aivan täsmällisesti määritelty. Konkurssiasiain neuvottelukunta on suosituksessaan 10/2004 katsonut, että konkurssipesä on maksuvelvollinen, jos kirjanpitotyötä on teetetty viimeisten kahden kuukauden aikana ennen konkurssia. Pesän korvattavaksi voi siten tulla pitkäänkin laiminlyödyn kirjanpidon laatimisesta maksettava korvaus, jos kirjanpitäjä on tehnyt kirjanpitotyön viimeisen kahden kuukauden aikana ennen konkurssia. Kohtuullisella saatavalla tarkoitetaan tavanomaisen laskutusperusteen mukaan veloitettua työmäärää.

3
PESÄNHOITAJAEHDOKKAAN SELVITYS PALKKIOPERUSTEISTA
(KONKL 8:1,2 §)

Kysymys:
Pesänhoitajaehdokkaan on KonkL 8:1,2 §:n mukaan esitettävä tuomioistuimen pyynnöstä selvitys palkkioperusteestaan. Onko pesänhoitajaksi valittava aina se ehdokas, joka esittää alhaisinta pesänhoitopalkkiota?

Vastaus:
Ei ole. Pesänhoitajaksi tulee ensisijaisesti valita esteetön ja pätevä henkilö, joka nauttii velkojien luottamusta. Jos pesänhoitajaehdokkaista useampi täyttää pesänhoitajalle asetettavat vaatimukset, voidaan huomioita kiinnittää myös ilmoitettuun palkkioperusteeseen. Lain säännöksellä on pyritty ennen muuta siihen, että palkkioperuste tulee asianosaisten tietoon ennen pesänhoitajan valintaa.

4
TILINTARKASTAJAN ESTEELLISYYS

Kysymys:
Onko konkurssivelallisen erityistarkastuksen tehnyt tilintarkastaja esteellinen suorittamaan velkojien päätöksen perusteella saman konkurssipesän tilien ja hallinnon tarkastuksen?

Vastaus:
Konkurssilaki tai hyvä pesänhoitotapa eivät aseta estettä sille, että yksittäisessä konkurssipesässä konkurssivelallisen erityistarkastuksen tehneelle tilintarkastajalle annetaan toimeksianto suorittaa saman konkurssipesän tilien ja hallinnon tarkastus.

Tilintarkastaja on tilintarkastajien esteellisyyttä yleisesti säätelevien lakien ja muiden säännösten alainen. Jos tilintarkastaja on näiden säännösten mukaan esteellisyyden muodostavassa riippuvuus- tms. suhteessa pesänhoitajaan, hän ei luonnollisestikaan voi tarkastaa tämän pesänhoitajan konkurssipesien hallintoa.

Konkurssipesissä tämänkaltainen riippuvuus saattaa muodostua siitä, että tilintarkastaja toistuvasti suorittaa velallisen erityistarkastuksia saman pesänhoitajan konkurssipesissä. Esteellisyyden syntyminen edellyttänee lisäksi, että näiden erityistarkastustoimeksiantojen taloudellinen merkitys tilintarkastajalle on vähäistä suurempi.

5
ENNAKONPIDÄTYSTEN KUITTAAMINEN VEROSAATAVAA VASTAAN (KonkL 6:1,1 §)

Kysymys:
Velallinen ja konkurssipesä eivät ole olleet ennakkoperintärekisterissä. Velallinen ja konkurssipesä ovat lähettäneet velallisen ennen konkurssin alkua tekemiä työsuorituksia koskevia laskuja velallisen toimeksiantajalle. Toimeksiantaja on maksanut laskut ennakonpidätyksellä vähennettynä konkurssipesälle konkurssin alkamisen jälkeen. Toimeksiantaja on pidättänyt ja tilittänyt laskuista verottajalle ennakonpidätyksen Ennakkoperintälain 25 §:n nojalla. Voiko verottaja kuitata nämä konkurssin alkamisen jälkeen työkorvauksista pidätetyt ennakonpidätykset konkurssivelalliselta olevaa valvottavaa verosaatavaa vastaan?

Vastaus:
Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan verottaja ei voi kuitata konkurssin alkamisen jälkeen työkorvauksista pidätettyjä ennakonpidätyksiä valvottavaa verosaatavaa vastaan, vaan verottajan on konkurssipesän vaatimuksesta palautettava ennakonpidätykset konkurssipesälle.

KHO on päätöksessään T 915/17.5.2000 todennut, että palautusvelvollisuutta koskevaa asiaa ei ratkaista ennakkoperintälain vaan konkurssisäännön perusteella. Turun HO on tuomiossaan 1725/1.7.2005, johon Korkein oikeus ei myöntänyt muutoksenhakulupaa, em. tilanteessa konkurssipesän vaatimuksesta velvoittanut verottajan palauttamaan ennakonpidätykset konkurssipesälle. Hovioikeus on perustellut kantaansa sillä, että ennakonpidätys ei ole veronkantolaissa tarkoitettu veronpalautus, jonka verottaja olisi oikeutettu kuittaamaan. Koska konkurssin alkamisen jälkeen pidätetty osuus laskusta on konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta, eikä kuittausoikeutta ole, ennakonpidätys oli palautettava konkurssipesään.

6
KONKURSSIPESÄN SUORITTAMA REALISOINTI JA LUOVUTUSVOITTOVERO

Kysymys:
Konkurssipesässä on asunto-osake, jonka pesä realisoi. Kuka vastaa mahdollisesta luovutusvoittoverosta? Pesä ei ole jatkanut elinkeinotoimintaa.

Vastaus:
Konkurssipesän verotusasema säännellään tuloverolain 19 §:ssä, jonka mukaan konkurssipesä ei ole erillinen verovelvollinen eikä konkurssi muutoinkaan muuta verovelvollisen verotuksellista asemaa. Se osa veroista, joka johtuu konkurssipesän elinkeinotoiminnasta, pannaan kuitenkin konkurssipesän maksettavaksi.

Puheena oleva verovelka liittyy konkurssissa olevan omaisuuden realisointiin, josta saatavia varoja on pidettävä lähtökohtaisesti konkurssivelallisen tuloina. Näin ollen pesän realisointiin liittyviä, omaisuuden mahdollisesta luovutusvoitosta maksuunpantavia veroja ei ole pidettävä konkurssipesän massavelkana, vaan ne pannaan maksuun konkurssivelalliselle.

Konkurssisaatavalla tarkoitetaan sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista. Konkurssipesän realisointitoimet kohdistuvat konkurssin alkamisen jälkeiseen aikaan. Luovutusvoiton oikeusperuste eli luovutus on tapahtunut vasta konkurssin alkamisen jälkeen. Näin ollen puheena olevasta luovutuksesta mahdollisesti maksuunpantava vero ei myöskään ole konkurssissa valvottava saatava.

Edellä mainitusta luovutusvoitosta määrättävä vero on siten perittävissä vain velallisen muusta kuin konkurssiin luovutusta omaisuudesta eli mahdollisesti konkurssin alkamisen jälkeen saadusta omaisuudesta tai omaisuudesta, joka massavelkojen ja täysien jako-osuuksien maksamisen jälkeen on konkurssissa jäänyt jäljelle.

7
MYÖHÄSTYNYT VALVONTA JÄLKIVALVONTANA (KONKL 12:16 §)

Kysymys:
Velkoja on valvonut saatavansa konkurssissa. Valvontakirjelmä on saapunut pesänhoitajalle valvontapäivän jälkeen. Tuleeko pesänhoitajan hylätä valvonta myöhään tehtynä vai pitäisikö sitä käsitellä jälkivalvontana?

Vastaus:
KonkL 12:6 §:n mukaan velkojan on valvottava konkurssisaatavansa kirjallisesti (valvontakirjelmä) ilmoittamalla se pesänhoitajalle viimeistään valvontapäivänä. KonkL 12:16 §:n mukaan velkoja voi valvoa saatavansa vielä valvontapäivän jälkeen (jälkivalvonta), jos velkoja suorittaa konkurssipesälle jälkivalvontamaksun. Jälkivalvonta tapahtuu samalla tavalla kuin varsinainen valvonta eikä saatavan valvomista jälkivalvontana tarvitse erikseen perustella. Kun velkojalla on oikeus valvoa saatavansa myös valvontapäivän jälkeen, ei valvontapäivän jälkeen tehtyä valvontaa voi pelkästään tällä perusteella ilman lisäselvittelyä hylätä myöhään tehtynä.

Konkurssiasiamies katsoo, että valvontapäivään mennessä tehtäväksi tarkoitetun mutta myöhässä saapuneen valvonnan osalta hyvä pesänhoitotapa edellyttää, että pesänhoitaja tiedustelee velkojalta, käsitelläänkö valvontaa myöhään tehtynä valvontana vai jälkivalvontana. Tiedustelussa tulee mainita, että myöhästyneenä saapunut valvonta hylätään ja että jälkivalvonnasta peritään jälkivalvontamaksu. Pesänhoitajan tulee käsitellä valvontaa velkojan ilmoituksen mukaisesti.

Tiedustelussa tulee myös mainita, miten pesänhoitaja tulee käsittelemään valvontaa, jos velkoja ei vastaa tiedusteluun. Jälkivalvonta on tarkoitettu velkojalle tämän omaa aktiivisuutta edellyttäväksi mahdollisuudeksi päästä mukaan konkurssimenettelyyn vielä valvontapäivän jälkeen maksamalla pesälle erillinen korvaus viivästymisen aiheuttamista ylimääräisistä kuluista. Jälkivalvontamaksua ei ole tarkoitettu velkojalle vastoin tämän tahtoa määrättäväksi sanktioksi myöhästyneestä valvonnasta. Tästä syystä konkurssiasiamies katsoo, että pesänhoitajan tulee pääsääntöisesti esittää myöhässä saapuneen valvonnan hylkäämistä, jos velkoja ei vastaa pesänhoitajan edellä kuvailtuun tiedusteluun.

Valvonnan hylkäämisestä on ilmoitettava velkojalle KonkL 13:2,2 §:n mukaisesti. Nimenomaisesti tai muutoin selvästi jälkivalvonnaksi tarkoitetun valvonnan osalta ei ole tarpeen tehdä velkojalle em. tiedustelua.

8
RIKOSASIAN AJAMINEN KONKURSSIN PÄÄTYTTYÄ

Kysymys:
Onko pesänhoitajalla velvollisuus ajaa rikosasiaa, jossa konkurssipesä on asianomistajana, jos konkurssi on päättynyt lopputilityksen hyväksymiseen ennen kuin rikosasia on tullut tuomioistuimessa vireille tai esille?

Vastaus:
Lopputilitys voidaan konkurssilain 19 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan laatia, vaikka pesä olisi osin selvittämättä sen vuoksi, että panttina olevaa omaisuutta tai arvoltaan vähäistä muuta omaisuutta on myymättä taikka konkurssisaatava tai vähäinen osa saatavista on epäselviä. Lakiperustelujen (HE 26/2003, s. 175) mukaan säännöksessä on lueteltu tyhjentävästi ne tilanteet, joissa lopputilitys voidaan tehdä, vaikka pesän selvitys on kesken. Konkurssikäytännössä esiintyy kuitenkin tapauksia, jossa pesänhoitaja loppukokouksessa valtuutetaan ajamaan (tuolloin esim. esitutkinnassa oleva) rikosasia tuomioistuimessa (RL 39:9) ja perimään ja velkojille tilittämään oikeudenkäynnissä mahdollisesti tuomittavat vahingonkorvaukset. Loppukokouksessa varataan prosessin kustannuksiin yleensä kiinteä, arvioitu euromäärä.

Loppukokouksen jälkeen esille tuleva rikosjuttu, jossa konkurssipesä on asianomistaja, on jälkiselvitystoimenpiteitä vaativa asia (KonkL 19:9). Vaikkei asiasta olisikaan sovittu loppukokouksessa, hyvä pesänhoitotapa edellyttää, että pesänhoitaja suorittaa tarvittavat jälkiselvitystoimet. Tällaisina voivat tulla kyseeseen pesän edustaminen oikeudenkäynnissä tai syyttäjän valtuuttaminen korvausvaatimusten esittämiseen. Lisäksi pesänhoitajan on perittävä pesälle tuomittavat korvaukset ja huolehdittava kertyneiden varojen tilittämisestä velkojille.

9
EUROOPPALAISEN YRITYKSEN SIVULIIKKEEN KONKURSSI

Kysymys:
Voiko eurooppalaisen yrityksen hakea Suomessa konkurssiin ilman yrityksen pääintressien keskuksessa aloitettua konkurssimenettelyä?

Vastaus:
Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000
3 artiklan mukaan toimivalta maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamiseen on sen jäsenvaltion tuomioistuimella, jossa velallisella on pääintressien keskus. Oikeushenkilön pääintressien keskus on yleensä siinä valtiossa, missä sillä on sääntömääräinen kotipaikkansa.

Jos velallisen pääintressien keskus on toisessa EU:n jäsenvaltiossa, jossa velallista koskevaa maksukyvyttömyysmenettelyä ei ole aloitettu, velallinen voidaan kuitenkin tietyillä edellytyksillä hakea konkurssiin Suomessa. Konkurssi on tällöin alueellinen
ja sen vaikutukset rajoittuvat vain Suomessa sijaitsevaan velallisen omaisuuteen.

Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on, että velallisella on Suomessa toimipaikka. Maksukyvyttömyysasetuksessa toimipaikalla tarkoitetaan sellaista taloudellisen toiminnan paikkaa, jossa velallinen harjoittaa muuten kuin tilapäisesti taloudellista toimintaa inhimillisin ja aineellisin voimavaroin. Lisäksi edellytetään, että hakijana on joko suomalainen velkoja tai velkoja, jonka saatava perustuu velallisen toimipaikassa harjoitetusta toiminnasta johtuvaan velvoitteeseen.

Suomessa olevassa toimipaikassa liiketoimintaa harjoittava ulkomainen yritys on usein rekisteröinyt tänne sivuliikkeen, mutta rekisteröimättömyys ei kuitenkaan ole konkurssiin asettamisen este. Konkurssiin haetaan nimenomaan ulkomaista oikeushenkilöä eikä sen Suomessa mahdollisesti rekisteröityä sivuliikettä.

(Suomalainen tuomioistuin ei sen sijaan ole toimivaltainen, jos velallinen on asetettu konkurssiin Islannissa, Norjassa tai Tanska ja velallisella on ollut siinä valtiossa kotipaikka.)

10
Kirjanpitoaineiston luovuttaminen konkurssipesälle (KonkL 9:3,2 §)

Kysymys:
a)
Ulkopuolinen kirjanpitäjä on laatinut velallisen kirjanpidon ja sillä on tähän työhön perustuva saatava velalliselta. Kirjanpitoalan yleisten sopimusehtojen mukaan kirjanpitäjällä on oikeus pitää hallussaan laatimansa aineistot, kunnes kaikki kirjanpitäjän asiakkaalta olevat saatavat on maksettu. Onko kirjanpitäjän luovutettava laatimansa kirjanpito ja velallisen tositteet konkurssipesälle korvauksetta?

b)
Kirjanpitoaineisto on sähköisessä muodossa palveluntuottajan hallussa. Palveluntuottaja säilyttää kirjanpitoaineistoa ja velallisella tai tämän kirjanpitäjällä on mahdollisuus laatia velallisen kirjanpito palveluntuottajan tietovälineitä käyttäen. Palveluntuottaja ei itse laadi kirjanpitoa. Palveluntuottajalla on sopimussuhteeseen perustuva saatava velalliselta. Onko palveluntuottajan luovutettava hallussaan oleva kirjanpitoaineisto konkurssipesälle korvauksetta?

Vastaus:
a)
Kirjanpitolain 2 luvun säännösten mukaan kirjanpitoaineisto käsittää mm. kirjanpitokirjat ja tositteet. KonkL 5 luvun 4 §:n mukaan velallisen liiketoiminnan kirjanpitoaineisto kuuluu konkurssipesään. Hallituksen esityksen HE 26/2003 perustelujen mukaan (s. 74) merkitystä ei ole sillä, kenen hallussa aineisto on. KonkL 9 luvun 3 § 2 momentin mukaan kirjanpitoaineisto on luovutettava konkurssipesälle. Hallituksen esityksessä (s. 104) on mainittu, että myös sähköisessä muodossa oleva kirjanpitoaineisto on luovutettava konkurssipesälle. Tämä viittaa siihen aineistoon, jonka kirjanpitäjä on velalliselta saamastaan aineistosta laatinut.

Hallituksen esityksen mukaan (s.104) kirjanpitoaineisto on luovutettava korvauksetta. Konkurssipesän on korvattava vain aineiston toimittamisesta ja tulostamisesta aiheutuvat kustannukset. Kirjanpitäjä voi valvoa saatavansa konkurssissa. Jos kirjanpitotyö on tehty viimeisten kahden kuukauden aikana ennen konkurssia, kirjanpitäjällä on oikeus saada suoritus saatavalleen KonkL 16 luvun 2 § 2 momentin nojalla konkurssipesältä.

KonkL 9 luvun 3 § 2 momentin säännös on pakottava eikä siitä voida sopimuksin poiketa.

Edellä mainitun perusteella kirjanpitäjän on luovutettava laatimansa aineisto ja velallisen tositteet konkurssipesälle, vaikka sen saatavaa ei makseta. Jos kirjanpitäjä ei luovuta kirjanpitoaineistoa vapaaehtoisesti, konkurssipesä voi nostaa kirjanpitäjää vastaan kanteen, jossa vaatii luovutusvelvollisuuden vahvistettavaksi ja aineiston luovutettavaksi. Tällöin kirjanpitäjän maksettavaksi saattaa tulla konkurssipesän oikeudenkäyntikulut.

b)
Kohdassa a) mainituilla perusteilla myös palveluntuottaja on velvollinen luovuttamaan konkurssipesälle hallussaan pitämänsä, sähköisessä muodossa olevan velallisen kirjanpitoaineiston. Konkurssipesän on maksettava vain aineiston kopioimisesta tai käsittelemisestä tietovälineillä palveluntuottajan normaalin veloitusperusteen mukainen korvaus. Palveluntuottajalla ei ole konkurssin alettua oikeutta purkaa velallisen kanssa tehtyä palvelusopimusta velallisen maksuviivästyksen perusteella, jos konkurssipesä ilmoittaa KonkL 3 luvun 8 §:n nojalla sitoutuvansa sopimukseen ja asettaa tarvittaessa vakuuden omien sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä.

Jos palvelu on suljettu ennen konkurssin alkamista ja konkurssipesä haluaa ottaa palvelun käyttöönsä, konkurssipesän on lisäksi maksettava normaalin veloitusperusteen mukainen korvaus palvelun uudelleen avaamisesta.

11
RAKENNUSURAKAN YLEISTEN SOPIMUSEHTOJEN (YSE) 1998 SITOVUUS URAKOITSIJAN KONKURSSISSA

Kysymys:
A) Tilaajan oikeus purkaa sopimus
B) Työmaan haltuunotto
C) Tilaajan vahingonkorvaussaatavan kuittaaminen pesän saatavaa vastaan

Vastaus:
A)
Tilaajan oikeus purkaa sopimus

YSE 79 §:n mukaan tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos urakoitsija asetetaan konkurssiin tai urakoitsijan muuten havaitaan olevan sellaisessa tilassa, ettei voida odottaa hänen täyttävän sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan, eikä jälkimmäisessä tapauksessa luotettavaa selvitystä näiden velvoitusten täyttämisestä anneta.

Konkurssilain 3 luvun 8 §:n mukaan jos velallinen ei ole täyttänyt sopimusta, jossa hän on osapuolena, vastapuolen tulee vaatia ilmoitusta siitä, sitoutuuko konkurssipesä sopimukseen. Jos konkurssipesä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa, että se sitoutuu sopimukseen, sekä asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä, sopimusta ei saa purkaa.

Konkurssilain 3:8 § on yleissäännös, jota sovelletaan, jollei muualla laissa toisin säädetä. Säännös on pakottavaa oikeutta eivätkä velallinen ja velallisen sopimuskumppani voi siitä poiketa konkurssipesän vahingoksi. Tilaaja ei siten pelkästään urakoitsijan konkurssin perusteella voi purkaa sopimusta. Jos konkurssipesä kuitenkin ilmoittaa, ettei se sitoudu sopimukseen tai jos konkurssipesä ei ota tilaajan tiedusteluun kantaa kohtuullisessa ajassa, sopimuksen saa purkaa (HE 26/2003, s. 53).

B)
Työmaan haltuunotto

YSE 82 §:n mukaan jos tilaaja purkaa urakkasopimuksen, tilaajalla on oikeus välittömästi ottaa rakennustyömaa haltuunsa kaikkine siellä olevine rakennuksineen ja rakennustavaroineen sekä käyttää niitä töiden jatkamiseen. Urakoitsijalle tai konkurssipesälle kuuluvan omaisuuden käyttämisestä tilaajan hyväksi on tilaajan suoritettava urakoitsijalle tai konkurssipesälle käypä korvaus joko käytetyn rakennustavaran hintana tai vuokrana siltä osin kuin tämä ei ole sisältynyt urakkahintaan tai tullut muulla tavoin huomioon otetuksi.

Konkurssilain 1 luvun 1 §:n mukaan konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten on tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja, jonka tehtävänä mm. on konkurssilain 14 luvun 1 §:n perusteella ottaa haltuunsa pesään kuuluva omaisuus.

YSE 82 §:ssä tilaajalle myönnetty oikeus ottaa haltuunsa työmaalla oleva urakoitsijan vaihto- ja käyttöomaisuus on ristiriidassa konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta koskevien yleisten säännösten kanssa. Lähtökohtaisesti velallinen ei voi määräämistoimin huonontaa (tulevan) konkurssipesänsä lakiin perustuvaa oikeusasemaa eikä konkurssihallinnon normaaleja toimintavaltuuksia. Etukäteinen sopimusehto konkurssin vaikutuksista ei sitone urakoitsijan konkurssipesää, ainakaan jos ehto suosii tilaajaa muiden velkojien kustannuksella tai on muille velkojille muuten epäedullinen. (ks. Konkurssioikeuden kehittämiskomitean mietintö 1978:37, s. 555-556 ja Erkki Havansi, Suomen konkurssioikeus 1992, s. 133-134).

Toisaalta vaatimus käyvän korvauksen suorittamisesta tarkoittanee useimmissa tapauksissa, että sopimusehto ei johda tilaajaa suosivaan tai muille velkojille epäedulliseen lopputulokseen, jos esim. vaihto-omaisuus näin muutetaan rahaksi parhaaseen mahdolliseen hintaan eli pesälle edullisimmalla tavalla. Sopimusehto voi olla yleistä velkojatahoa välillisesti muutenkin hyödyttävä, jos tilaajan vahingonkorvaussaatavan ja siten konkurssisaatavien yhteismäärän kasvua saadaan rajoitetuksi. Jos pesä kieltäytyisi luovuttamasta tilaajalle esim. työmaalla välittömästi tarvittavaa vaihto-omaisuutta käypään hintaan, ja tästä aiheutuu tilaajalle vahinkoa, vahingon aiheuttajaksi saatettaneen velallisen asemesta katsoa pesä.

C)
Tilaajan vahingonkorvaussaatavan kuittaaminen pesän saatavaa vastaan

YSE 83 §:n mukaan jos tilaaja purkaa sopimuksen, urakoitsija on velvollinen korvaamaan tilaajalle kaikki ne sopimuksen purkamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka rakennustyötä loppuunsaatettaessa syntyvät yli urakkahinnan. YSE 82 §:n mukaan tilaajalla on oikeus käyttää konkurssipesälle työmaan haltuunotosta suoritettava korvaus 83 §:n mukaisen vahingonkorvaussaatavansa kuittaamiseen.

Konkurssilain 3 luvun 8 §:n esitöiden (HE 26/2003, s. 54) mukaan sopijapuoli voi purkaa ne sopimukset, joihin konkurssipesä ei sitoudu. Tällöin vastapuolella sopimuksen perusteella olevat saatavat ovat konkurssisaatavan asemassa.

Konkurssilain 6 luvun 1 §:n mukaan velkojalla on oikeus käyttää konkurssisaatavaansa kuittaukseen velalliselle konkurssin alkaessa olevaa velkaansa vastaan. Säännöksen esitöiden (HE 26/2003, s. 79) mukaan velkojan oman saatavan tulee olla konkurssilain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu konkurssisaatava eikä velkojalla ole oikeutta kuitata sitä konkurssin alkamisen jälkeen syntynyttä konkurssipesän saatavaa vastaan.

YSE 82 §:n ehto, jonka mukaan tilaajalla on oikeus kuitata konkurssisaatavan asemassa olevaa vahingonkorvaussaatavaansa konkurssipesän saatavaa vastaan, on konkurssilain vastainen ja konkurssipesää sitomaton.

12
VASTUU KONKURSSIASIASSA PERITTÄVÄSTÄ TUOMIOISTUINMAKSUSTA

Kysymys:
Voiko pesänhoitajalle tai hänen edustamalleen asianajotoimistolle muodostua velvollisuus maksaa konkurssiasian tuomioistuinmenettelystä perittäviä maksuja, esimerkiksi konkurssiin asettamisesta perittävää 220 euron tai konkurssin raukeamispäätöksestä perittävää 105 euron maksua?

Vastaus:
Ei.

Konkurssilain 16:2 §:n mukaan konkurssipesä vastaa muun muassa velasta, joka johtuu konkurssimenettelystä. Konkurssilain 10:6.2 §:n mukaan konkurssimenettelyn kustannuksina pidetään muun muassa tuomioistuinmenettelystä perittäviä oikeudenkäyntimaksuja. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (26.7.1993/701) 5 §:n 1 momentin mukaan konkurssiasiassa maksu peritään konkurssin alettua konkurssipesän varoista.

Maksut on siis säädetty nimenomaan konkurssipesän vastuulle. Näin ollen pesänhoitaja henkilökohtaisesti tai hänen edustamansa asianajotoimisto ei voi joutua niistä vastuuseen eikä ole velvollinen suorittamaan niitä omista varoistaan.

Pesänhoitajalle maksetaan palkkiona ja kustannusten korvauksena pesäluettelon ja velallisselvityksen laatimisesta valtion varoista enintään 500 euroa ja vain siltä osin kuin konkurssipesän varat eivät riitä palkkioon ja korvaukseen (KonkL 10:4 ja 10:5). Laissa säädetty palkkio ei sisällä arvonlisäveroa vaan se on lisättävä edellä mainittuun määrään. Myöskään tästä pesänhoitajalle maksettavasta suorituksesta ei voida tuomioistuimen konkurssiasiassa perimiä maksuja vähentää, sillä ne ovat konkurssipesän velkaa, josta pesänhoitaja ei vastaa.

Pesänhoitaja voi pyytää, että tuomioistuin vapauttaa vähävaraisen konkurssipesän ko. maksuvelvollisuudesta. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 7 §:n 3 momentin mukaan, jos maksun periminen olisi kohtuutonta, asian käsitellyt viranomainen tai maksun määräävä virkamies voi yksittäistapauksessa määrätä, ettei maksua peritä.

Viimeksi päivitetty 27.11.2009

Konkurssiasiamiehen toimisto, Bulevardi 30 B (2 krs.), PL 157, 00121 Helsinki
puh. 010 366 5111, fax: 010 366 5110