Suomeksi På svenska In English
Konkurssiasiamiehen toimisto - Konkursombudsmannen - The Office of Bankruptcy Ombudsman


Teksti- ja tulostusversio Teksti- ja tulostusversio
Sivukartta Sivukartta
Etusivu -  Konkurssimenettely

Konkurssimenettely

1
YLEISTÄ

Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssiin asettamisen yleisenä edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys. Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin velallisen tai velkojan hakemuksesta.

Uusi konkurssilaki (KonkL 120/2004) tuli voimaan 1.9.2004. Laki korvasi vuonna 1868 annetun konkurssisäännön (31/1868). Konkurssilaki ei aiheuttanut merkittäviä muutoksia konkurssimenettelyyn kokonaisuutena tai velkojien tai velallisen asemaan. Uusi konkurssilaki pohjautuu pitkäaikaiseen ja laajaan oikeuskäytäntöön, 1990-luvulla toteutettuihin uudistuksiin sekä konkurssiasiain neuvottelukunnan hyvää pesänhoitotapaa koskeviin suosituksiin.

Konkurssilaki toi kuitenkin mukanaan uuden konkurssipesien selvittelytavan, julkisselvityksen. Julkisselvitys tulee yleensä kysymykseen konkurssin raukeamisen vaihtoehtona. Julkisselvityksessä velkojien päätösvalta ja pesänhoitajan määräys lakkaavat ja konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä hoitaa konkurssipesän hallintoa. Julkisselvityksen kustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin pesän varat eivät niihin riitä.

Seuraava kaavio kuvaa konkurssimenettelyn kulun pääpiirteitä:

Konkurssimenettelyn kulku

2
KONKURSSIKELPOISUUS

Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. Myös kuolinpesä ja konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssiin ei voida asettaa valtiota, Ahvenanmaan maakuntaa, kuntaa, kirkkoa, näiden yhteistoimintaelimiä tai vastaavia (KonkL 1:3).

3
KONKURSSIHAKEMUS

Konkurssiin asettamista koskeva asia pannaan vireille käräjäoikeudelle jätettävällä kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen voi tehdä velallinen tai velkoja (KonkL 1:1 ja 7:5).

Toimivaltainen tuomioistuin konkurssiin asettamista koskevassa asiassa on pääsääntöisesti se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä on velallisen yleinen oikeuspaikka. Yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä koskevan asian käsittelee kuitenkin se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä oikeushenkilön hallintoa Suomessa pääasiallisesti hoidetaan (KonkL 7:2).

Tuomioistuimen on annettava velkojan hakemus tiedoksi velalliselle sekä varattava tälle tilaisuus antaa määräpäivään mennessä kirjallinen lausuma. Jos velallinen vastustaa hakemusta, asia käsitellään istunnossa, jollei velallinen ole suostunut siihen, että asia käsitellään kansliassa. (KonkL 7:8).

4
KONKURSSIIN ASETTAMINEN JA PESÄNHOITAJAN MÄÄRÄÄMINEN

Konkurssi alkaa, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin (KonkL 1:4). Konkurssin alkamisesta julkaistaan kuulutus virallisessa lehdessä ja mahdollisesti myös yhdessä tai useammassa päivälehdessä (KonkL 22:1).

Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan (KonkL 3:1).

Konkurssin alkaessa tuomioistuin määrää yhden tai useamman pesänhoitajan velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten. Ennen pesänhoitajan määräämistä tuomioistuimen on varattava suurimmille velkojille ja pesänhoitajaksi esitetylle sekä harkintansa mukaan velalliselle, muille velkojille ja palkkaturvaviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi (KonkL 8:1).

Jos pesänhoitajaa ei voida heti konkurssin alkaessa määrätä, tuomioistuimen on määrättävä tilapäinen pesänhoitaja. Pesänhoitaja on määrättävä kahden viikon kuluessa tilapäisen pesänhoitajan määräämisestä (KonkL 8:2).

Konkurssi voidaan määrätä peruuntumaan velallisen ja konkurssihakemuksen tehneen velkojan yhteisestä hakemuksesta tai velallisaloitteisessa konkurssissa, velallisen tekemästä hakemuksesta. Edellytyksenä peruuntumiselle on, että hakemus on tehty kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun velallinen on asetettu konkurssiin, ja peruuntumiselle esitetään pätevä syy. Tuomioistuimen on varattava asiassa pesänhoitajalle ja harkintansa mukaan velkojille tilaisuus tulla kuulluksi (KonkL 7:13).

5
KONKURSSIPESÄN HALLINTO

Velkojat käyttävät konkurssipesissä ylintä päätösvaltaa. Velkojat käyttävät päätösvaltaa konkurssipesässä siltä osin kuin asia ei kuulu lain mukaan pesänhoitajan päätettäväksi tai hoidettavaksi (KonkL 14:2). Pesänhoitajan tehtävistä ja toimivallasta säädetään konkurssilain 14 luvussa ja velkojien päätösvallan käyttämisestä konkurssilain 15 luvussa.

Pesänhoitaja edustaa konkurssipesää ja hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa velallisen omaisuuden hoitaminen ja myynti ja pesän juoksevan hallinnon hoitaminen. Pesänhoitajan on tehtävässään noudatettava velkojien antamia ohjeita ja määräyksiä näiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa. Osa asioista kuuluu kuitenkin pesänhoitajan yksinomaiseen päätäntävaltaan: pesänhoitaja käsittelee ja päättää asiat, jotka koskevat pesäluettelon tai velallisselvityksen laatimista, saatavien selvittämistä tai jakoluettelon laatimista taikka palkkaturvaa samoin kuin ne muut asiat, jotka laissa säädetään tai asian luonteen vuoksi kuuluvat pesänhoitajan tehtäviksi. Lisäksi pesänhoitajalla on oikeus päättää konkurssipesän juoksevaan hallintoon kuuluvista asioista, jolleivät velkojat ole jonkin asian osalta erikseen toisin päättäneet. Pesänhoitaja voi myös päättää sellaisista velkojien päätettäviksi kuuluvista toimenpiteistä, joita ei voida lykätä aiheuttamatta konkurssipesälle haittaa (KonkL 14:8).

Velkojat voivat antaa pesänhoitajan tehtäväksi päättää velkojien päätettäviksi kuuluvista asioista. Päätösvaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, jotka koskevat konkurssihallinnon valvonnan yleistä järjestämistä, pesänhoitajan palkkiota tai konkurssipesän konkurssiin luovuttamista (KonkL 14:9).

Velkojat käyttävät päätösvaltaansa velkojainkokouksessa. Kokous voidaan pitää myös siten, että osallistujat ovat yhteydessä toisiinsa puhelinta, videota tai muuta teknistä välinettä käyttäen. Pesänhoitaja voi pyytää velkojia ilmoittamaan päätöksentekoa varten kantansa kirjallisesti tai sähköisenä viestinä taikka muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla asiassa, joka muutoin olisi käsiteltävä velkojainkokouksessa (muu päätöksentekomenettely). Määräaika kannan ilmoittamiselle ei saa olla kahta viikkoa lyhyempi, jollei asian kiireellisyys edellytä muuta. Myös velalliselle on varattava tilaisuus ilmoittaa kantansa asiassa. Muussa päätöksentekomenettelyssä syntynyt päätös ja sen ajankohta on ilmoitettava ainakin kantansa ilmoittaneille velkojille sekä velalliselle (KonkL 15:2).

Velkojat voivat asettaa velkojatoimikunnan, joka neuvoa-antavana elimenä avustaa pesänhoitajaa, valvoo pesänhoitajan toimintaa sekä suorittaa ne tehtävät, jotka velkojainkokous on sille antanut. Laajassa konkurssipesässä velkojatoimikunta on asetettava, jollei sen asettamatta jättämiseen ole erityistä syytä (KonkL14:12).

6
PESÄLUETTELO JA VELALLISSELVITYS

Pesänhoitajan on laadittava velallisen varoista ja veloista luettelo (pesäluettelo). Pesäluettelosta tulee käydä ilmi riittävästi eriteltyinä ainakin velallisen omaisuus konkurssin alkaessa ja arvio sen rahaksimuuton tuloksesta sekä velallisen velat ja muut sitoumukset (KonkL 9:1). Pesänhoitajan on lisäksi laadittava velallisesta ja velallisen konkurssia edeltäneestä toiminnasta selvitys (velallisselvitys) (KonkL 9:2).

Pesäluettelo ja velallisselvitys on pääsääntöisesti laadittava kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta (KonkL 9:1 ja 9:2).

7
KONKURSSIN RAUKEAMINEN

Tuomioistuimen on tehtävä päätös konkurssin raukeamisesta, jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannusten suorittamiseen eikä kukaan velkojista ota kustannuksista vastatakseen taikka jos velkojille konkurssipesän varoista tuleva kertymä jäisi niin vähäiseksi, ettei konkurssin jatkamista voida sen vuoksi pitää tarkoituksenmukaisena. Konkurssia ei kuitenkaan voida määrätä raukeamaan, jos konkurssi jatkuu julkisselvityksenä (KonkL 9:1).

Konkurssin rauetessa konkurssin oikeusvaikutukset lakkaavat (KonkL 3:11). Osakeyhtiömuotoinen velallinen poistetaan kaupparekisteristä.

8
JULKISSELVITYS VAIHTOEHTONA KONKURSSIN RAUKEAMISELLE

Kun konkurssi raukeaa, omaisuuden vallinta palautuu velalliselle eikä velalliseen tai velallisen toimintaan voida kohdistaa enää niitä selvitystoimia, jotka ovat mahdollisia konkurssin aikana. Konkurssin rauetessa selvittämisaika jää varsin lyhyeksi, ja on mahdollista, että selvitystoimet jäävät sen vuoksi puutteellisiksi.

Uuden konkurssilain mukaan konkurssia voidaan jatkaa julkisselvityksenä, jos siihen on syytä pesän varojen vähäisyyden taikka velalliseen tai velallisen toimintaan kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi (KonkL 11:1).

Julkisselvityksestä päättää tuomioistuin konkurssiasiamiehen esityksestä. Konkurssiasiamiehen esityksestä tuomioistuimen on varattava pesänhoitajalle sekä harkintansa mukaan velalliselle ja suurimmille velkojille tilaisuus tulla kuulluksi. (KonkL 11:1).

Kun päätös julkisselvitykseen siirtymisestä on tehty, pesänhoitajan määräys ja velkojien päätösvalta konkurssissa lakkaavat. Julkisselvityksessä olevan konkurssipesän hallintoa hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä, pesänhoitajan kelpoisuuden täyttävä henkilö (julkisselvittäjä), jonka haltuun konkurssipesään kuuluva omaisuus on luovutettava (KonkL 11:2).

Julkisselvityksestä aiheutuvat konkurssimenettelyn kustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin konkurssipesän varat eivät niihin riitä. Korvauksesta päättää konkurssiasiamies (KonkL 11:3).

Jos julkisselvityksessä havaitaan, että konkurssipesän varat riittävät konkurssimenettelyn kustannuksiin ja konkurssipesän hallinnon palauttaminen on muuten perusteltua, tuomioistuimen on konkurssiasiamiehen tai velkojan esityksestä määrättävä konkurssipesään pesänhoitaja ja päätettävä konkurssipesän palauttamisesta velkojien hallintoon (KonkL 11:5).

9
KONKURSSIVALVONTA

Jako-osuutta saadakseen velkojan on pääsääntöisesti valvottava saatavansa eli ilmoitettava saatavansa kirjallisesti pesänhoitajalle, jotta se otettaisiin huomioon konkurssipesän varojen jaossa (KonkL 12:6). Pesänhoitaja voi kuitenkin ottaa saatavan omasta aloitteestaankin huomioon, jos saatavan perusteesta ja määrästä ei ole epäselvyyttä (KonkL 12:8).

Jollei pesäluettelon valmistuttua ole tehty hakemusta konkurssin raukeamiseksi, pesänhoitajan on ilman aiheetonta viivytystä määrättävä päivä, jona velkojien on viimeistään valvottava saatavansa (valvontapäivä). Valvontapäivän on oltava aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua määräyksestä (KonkL 12:5). Pesänhoitajan on viivytyksettä ilmoitettava valvontapäivän määräämisestä tuomioistuimelle ja huolehdittava siitä, että konkurssivalvontaa koskeva kuulutus julkaistaan virallisessa lehdessä. Pesänhoitajan on toimitettava kuulutuksesta ilmoitus velalliselle sekä niille velkojille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa pesänhoitajalle tai ovat muutoin pesänhoitajan tiedossa (KonkL 12:5 ja 22:3).

Pesänhoitajan on tarkastettava valvottujen saatavien aiheellisuus ja niiden mahdollinen etuoikeus. Jos pesänhoitaja havaitsee, että valvonnassa on lasku- tai kirjoitusvirhe taikka muu vastaava selvä virhe, pesänhoitaja voi oikaista valvonnan omasta aloitteestaan (KonkL 12:14). Pesänhoitajan on pyydettävä velkojaa täydentämään tai oikaisemaan valvontaansa, jos pesänhoitaja havaitsee siinä sellaisen puutteen tai virheen, jolla on merkitystä saatavan selvittämisen kannalta (KonkL 12:15).

Velkoja voi valvoa saatavansa tai esittää lisävaatimuksen vielä valvontapäivän jälkeen (jälkivalvonta), jos velkoja suorittaa konkurssipesälle maksun, jonka suuruus on yksi prosentti valvotun saatavan tai lisävaatimuksen määrästä. Maksu on kuitenkin aina vähintään 600 ja enintään 6 000 euroa. Jollei velkojalle ole ilmoitettu valvonnasta tai saatavan valvomatta jättämiselle on ollut laillinen este, maksua ei saa periä. Maksua ei myöskään saa periä, jos velkoja on yksityishenkilö ja maksun periminen olisi hänen olosuhteensa huomioon ottaen kohtuutonta.
Jos velkojalle on takaisinsaannin perusteella syntynyt tarve valvoa saatavansa taikka jos saatava ei muun syyn vuoksi ollut ja sen ei pitänytkään olla velkojan tiedossa ennen valvontapäivää, pesänhoitajan on varattava velkojalle kohtuullinen aika valvoa saatava. Jälkivalvonnasta ei tällöin saa periä maksua. Pesänhoitaja voi vapauttaa velkojan jälkivalvontavelvollisuudesta, jos valvonnan toimittamiseen ei ole tarvetta. Jakoluettelon vahvistamisen jälkeen jälkivalvontaa ei enää oteta huomioon (KonkL 12:16).

10
PESÄNHOITAJAN JAKOLUETTELOEHDOTUS

Pesänhoitaja laatii konkurssisaatavista ensin jakoluetteloehdotuksen ja sitten jakoluettelon, jonka tuomioistuin vahvistaa. Tuomioistuin myös ratkaisee jakoluetteloa koskevat riitaisuudet. Vahvistetun jakoluettelon perusteella konkurssipesän varat jaetaan velkojille.

Pesänhoitajan on laadittava ehdotus siitä, miten pesän varat jaetaan velkojien kesken (jakoluetteloehdotus), jollei ole ilmeistä, ettei konkurssipesän varoista kerry velkojille jako-osuutta (KonkL 13:1).

Pesänhoitajan on laadittava jakoluetteloehdotus kahden kuukauden kuluessa valvontapäivästä tai, jos kysymys on laajasta konkurssipesästä, neljän kuukauden kuluessa valvontapäivästä (jakoluetteloehdotuksen määräpäivä). Tuomioistuin voi pesänhoitajan pyynnöstä erityisestä syystä pidentää tätä määräaikaa (KonkL 13:2).

Pesänhoitajan on toimitettava jakoluetteloehdotus tai tieto sen valmistumisesta velalliselle sekä niille velkojille, jotka ovat sitä pyytäneet. Ilman pyyntöä jakoluetteloehdotus on toimitettava niille velkojille, joiden valvonnan pesänhoitaja on riitauttanut tai joiden valvonnasta pesänhoitaja esittää muun huomautuksen (KonkL 13:2).

Jakoluetteloehdotuksen oheen on liitettävä selvitys velkojan ja velallisen oikeudesta riitauttaa saatava (KonkL 13:2).

Velkoja voi antaa lausuman pesänhoitajan jakoluetteloehdotuksesta siltä osin kuin se koskee velkojan saatavaa tai valvontaa. Lausuma on toimitettava pesänhoitajalle hänen asettamassaan määräajassa, joka ei saa olla pidempi kuin yksi kuukausi jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä (KonkL 13:3).

11
SAATAVIEN RIITAUTTAMINEN

Saatava tai sen etuoikeus, jota ei ole määräajassa riitautettu tai jota vastaan esitetystä riitautuksesta on luovuttu, katsotaan hyväksytyksi (KonkL 13:9). Riitauttaminen tarkoittaa kirjallista ilmoitusta siitä, miltä osin velkojan ilmoittamaa saatavaa tai sen etuoikeutta ei pidä hyväksyä.

Jos velkojan saatava on riitautettu, velkojan oikeus jako-osuuteen määräytyy riitautuksesta annetun ratkaisun mukaisesti. Jos saatavaa koskeva oikeudenkäynti on jo vireillä yleisessä tuomioistuimessa tai asia käsitellään muussa menettelyssä, jako-osuus saatavalle vahvistetaan sen määrän perusteella, joka oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä määrätään (KonkL 13:9).

Pesänhoitajan pitää jo jakoluetteloehdotukseen merkitä tiedot siitä, miltä osin pesänhoitaja ei hyväksy velkojan ilmoittamaa saatavaa tai sen etuoikeutta (riitautus) ja riitautuksen perustelu (KonkL 13:1).

Velkoja tai velallinen voi riitauttaa jakoluetteloehdotukseen merkityn toisen velkojan saatavan tai sen etuoikeuden, toimittamalla riitautuksen sisältävän kirjallisen lausuman pesänhoitajalle kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä. Määräajan jälkeen esitettyä riitautusta ei oteta huomioon. Riitautus voi koskea myös pesänhoitajan riitauttamaa saatavaa. Riitautus on yksilöitävä ja perusteltava (KonkL 13:4).

Pesänhoitajan on varattava velkojalle, jonka saatavan toinen velkoja tai velallinen on riitauttanut, tilaisuus lausua riitautuksesta ja esittää selvitystä vaatimuksensa tueksi. Jos velkoja antaa lausuman, pesänhoitajan on, jos aihetta on, annettava saatavan riitauttaneelle vielä tilaisuus antaa asiasta oma lausumansa. Pesänhoitaja voi myös esittää oman käsityksensä riitautuksesta ja velkojan lausumasta sekä saattaa sen asianosaisten tietoon (KonkL 13:5).

Pesänhoitaja voi vielä jakoluetteloehdotuksen valmistumisen jälkeen riitauttaa saatavan, joka oli ehdotukseen merkitty hyväksytyksi. Velkojalle, jonka saatava on riitautettu, on varattava tilaisuus lausua riitautuksesta. Pesänhoitaja voi esittää uuden riitautuksen, kunnes hän toimittaa jakoluettelon tuomioistuimelle (KonkL 13:6).

12
PESÄNHOITAJAN JAKOLUETTELO

Pesänhoitajan on velkojien ja velallisen kuulemisen jälkeen laadittava jakoluettelo (pesänhoitajan jakoluettelo) tekemällä jakoluetteloehdotukseen riitautusten ja lausumien perusteella tarpeellisiksi katsomansa tarkistukset. Pesänhoitajan on myös oikaistava jakoluetteloehdotuksessa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe sekä muu selvä virhe (KonkL 13:10).

Pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelo tuomioistuimen vahvistettavaksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua jakoluetteloehdotuksen määräpäivästä. Jos saatava on riitautettu, pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelon ohessa riitautusta koskevat asiakirjat tuomioistuimelle. Jos asianosaisten kuuleminen on kesken tai sovintoneuvottelut ovat kesken, pesänhoitajan on ilmoitettava siitä tuomioistuimelle (KonkL 13:10).

Pesänhoitajan jakoluettelo on toimitettava velalliselle ja niille velkojille, jotka ovat sitä pyytäneet. Ilman pyyntöä jakoluettelo on toimitettava niille velkojille, jotka ovat riitauttaneet saatavan tai joiden saatava on riitautettu (KonkL 13:10).

Jos velkoja ilmoittaa saatavan vasta sen jälkeen, kun pesänhoitajan jakoluettelo on toimitettu tuomioistuimelle, pesänhoitajan on ilmoitettava asiasta tuomioistuimelle ja toimitettava tuomioistuimelle oikaistu jakoluettelo (KonkL 13:13).

13
RIITAUTUSTEN KÄSITTELY

Asianosaiset voivat asian käsittelyn eri vaiheissa sopia saatavia koskevat riitaisuudet. Pesänhoitajan on hyvän pesänhoitotavan edellyttämässä laajuudessa edistettävä riitaisuuksien ratkaisemista sovinnollisesti (KonkL 13:8).

Kun pesänhoitaja on toimittanut jakoluettelon tuomioistuimelle, tuomioistuimen on tutkittava riitautukset ja muut valvontoja koskevat erimielisyydet. Riitautus on hyväksyttävä siltä osin kuin se on ilmeisen perusteltu tai velkoja, jonka saatavaa riitautus koskee, on myöntänyt riitautuksen oikeaksi. Selvästi perusteeton riitautus on hylättävä. Jos asia on jo lainvoimaisesti ratkaistu tai yleinen tuomioistuin ei ole asiassa toimivaltainen, riitautus jätetään tutkimatta (KonkL 13:11).

Jollei riitautusta voida ratkaista esitetyn selvityksen perusteella, riitautuksen käsittely jatkuu erillisessä riitautusoikeudenkäynnissä (KonkL 13:12). Koska jakoluettelon vahvistamisen yhteydessä voidaan käytännössä ratkaista vain tosiseikastoltaan riidattomat ja oikeudellisesti selvät tapaukset, sopimatta jääneet riitautukset johtavat pääsääntöisesti erillisiin riitautusoikeudenkäynteihin.

14
JAKOLUETTELON VAHVISTAMINEN

Kun pesänhoitaja on toimittanut jakoluettelon tuomioistuimelle, tuomioistuimen on riitautusten ratkaisemisen lisäksi tutkittava, että pesänhoitajan jakoluettelo täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja että jakoluetteloehdotuksen käsittelyä koskevia säännöksiä on noudatettu. Jos pesänhoitajan jakoluettelo on laadittu laissa tarkoitetuin tavoin, tuomioistuimen on vahvistettava jakoluettelo ja määrättävä, mille saataville jako-osuutta maksetaan (vahvistettu jakoluettelo) (KonkL 13:14).

Tuomioistuimen on ilmoitettava jakoluettelon vahvistamispäivä pesänhoitajalle sekä riitautuksen tai lausuman tehneelle velkojalle ja velalliselle (KonkL 13:15).

Jako-osuudet maksetaan velkojille vahvistetun jakoluettelon perusteella. Jos velkojan saatava on käsiteltävänä erillisessä riitautusoikeudenkäynnissä, velkojan jako-osuus määräytyy riitautusoikeudenkäynnissä annetun ratkaisun mukaisesti.

15
JAKO-OSUUKSIEN MAKSAMINEN

Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, jäljellä olevat varat on jaettava velkojille viivytyksettä. Jako-osuuksien maksamisesta säädetään konkurssilain 18 luvussa. Pääsääntönä on, että velkojille maksetaan konkurssissa jako-osuutta vahvistetun jakoluettelon mukaisesti (KonkL 18:1).

Jako-osuuksia voidaan maksaa lopullisena tai jako-osuuden ennakkona. Velkojille voidaan maksaa jako-osuuden ennakkoa jo ennen jakoluettelon vahvistamista (KonkL 18:4).

Pesänhoitajan on maksettava lopulliset jako-osuudet velkojille, kun lopputilitys on hyväksytty, jollei maksamista ole muutoksenhaun vuoksi syytä lykätä siihen saakka, kunnes päätös on lainvoimainen (KonkL 18:7).

16
LOPPUTILITYS JA KONKURSSIN PÄÄTTYMINEN

Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, pesänhoitajan on laadittava lopputilitys. Lopputilitys voidaan laatia, vaikka pesä olisi osin selvittämättä sen vuoksi, että panttina olevaa omaisuutta tai arvoltaan vähäistä muuta omaisuutta on myymättä taikka konkurssisaatava tai vähäinen osa saatavista on epäselviä (KonkL 19:1). Lopputilityksen tulee sisältää selvitys konkurssipesän hallinnosta ja velkojien jako-osuuksista (KonkL 19:2).

Lopputilitys on hyväksyttävä velkojainkokouksessa. Konkurssi päättyy, kun lopputilitys on hyväksytty (KonkL 19:7).



Viimeksi päivitetty 26.10.2004


Konkurssiasiamiehen toimisto, Ratapihantie 9, 00520 Helsinki
puh. 02956 65111, fax: 02956 65110